VASTAUKSET KIELTEN NIMIIN KOHDISTUVIIN KANNANOTTOIHIN

Sekä yleiset että kielikohtaiset kannanotot esitetään saapumisjärjestyksessä. Niihin esitettävät vastaukset ja mahdolliset nimiehdotusten muutospäätökset on käsitelty ohjausryhmän kokouksessa 7.3.2005. (Tässä päivityksessä on korjattu 18.3.2005 julkaistussa versiossa kielikoodeihin my, rom, tsi ja ug,uig kohdistuneet virheet.)

Kannanottoja on saatu kirjallisena Jukka K. Korpelalta, Tapani Salmiselta, Harry Halénilta, Harri Kettuselta, Matti Miestamolta, Bertil Tikkaselta ja Asko Parpolalta sekä muuten mm. Kielet ja kielikunnat -kirjan kirjoittajalta, Jaakko Anhavalta. Myös Kotuksen nimihuollon Pirjo Mikkoselta on kirjattu kannanottojen käsittelyvaiheessa tähän joitakin kommentteja.

Tavoitteena oli valita käyttöön nimi, jolla suomea puhuvat mahdollisimman laajasti tuntevat kyseisen kielen. Se ei aina ole sama kuin nimi, jota jonkin normin mukaan pidetään oikeimpana. Suomen kielen ortografiaa pyrittiin noudattamaan kirjoittamalla suhu-s ja soinnillinen suhu-z pääsääntöisesti hattutarkkeella (š ja ž), ei sh ja zh, angloamerikkalaisen j-äännettä merkitsevän y:n sijasta kirjoitettiin tavallisesti suomen kielen ääntämyksen mukainen j.

Saadun palautteen vuoksi on molemmista periaatteista peräännytty ja päädytty esittämään aiottua useamman kielen nimi sitaattilainana (joka on  usein englannin kielelle mukautettu), mikä on myös kansainvälinen suuntaus. Niinpä, monissa tapauksissa on esityksen š vaihdettu (takaisin) sh:ksi, tš:n sijaan on kirjoitettu ch, ž on zh, j:n (ja diftongitapauksissa i:n) sijaan on palautettu y, dž puolestaan on merkitty j:llä. Näin, koska etenkin sellaisten kielten osalta, joiden tuntemus on suomalaisten keskuudessa vähäistä, palautteen antajat ovat kokeneet kieltä käsittelevän, lähinnä kansainvälisen aineiston tunnistettavuuden tärkeämmäksi kuin ohjauksen kielen nimen oikeaan ääntämiseen.

Myös kielten nimiä tarkentavien määreiden esitystapaa on muutettu vastaamaan esitettyjä toiveita, varsinkin, kun käytössä olevien kielten nimien voi odottaa esiintyvän aakkostetuissa valikoissa. Rinnakkaisnimien käyttöä ei kuitenkaan ole olennaisesti laajennettu, ja vanhentuneiden nimien käyttöä on pyritty johdonmukaisesti välttämään (ilman, että tätä kuitenkaan olisi erityisesti korostettu vastauksissa). Vastaukset ovat niiden suuresta lukumäärästä johtuen muutenkin hyvin yleisluonteisia.

Ne kannanottopyynnössä ehdotetut kielten nimet, joita kohtaan ei ole esitetty kritiikkiä, katsotaan hyväksytyiksi ja vahvistetaan sellaisenaan keväällä 2005 julkaistavaan CLDR-tietokantaan (1.3). Muut, riippumatta siitä, onko kritiikki johtanut muutokseen, ilmoitetaan tässä ehdotetussa muodossa luonnoksena CLDR-tietokantaan. (Anhavan pyynnöstä kuitenkin myös kielen ”non - Norse, Old” nimen suomennos ”muinaisnorja” ilmoitetaan luonnoksena). Pyrkimyksenä on vahvistaa näillekin konsensukseen pohjautuvat nimet syksyllä 2005 julkaistavassa CLDR-versiossa (1.4).

Koska kannanottopyynnössä esiintyneet kielten englanninkieliset nimet eivät ole muutettavissa kotoistushankkeen päätöksillä, niihin kohdistuviin, tässä hakasulkuihin sijoitettuihin kommentteihin ei ole otettu kantaa. Nämä kommentit pyritään kuitenkin saattamaan ao. teknisen komitean tietoon, ks. sihteerin tekemiä pikakommentteja Salmisen yleiskannanottoon.

Yleisiä kannanottoja, joihin ei anneta edellä olevan lisäksi erillisvastauksia, seuraavat kielikohtaiset kommentit ja niihin annetut vastaukset kielten koodijärjestyksessä.

*

Jukka K. Korpelan yleisiä huomautuksia (15.2.2005):

Ennen taulukkoa tai sen jälkeen olisi hyvä olla enemmän selitystä ratkaisujen taustasta, ainakin joistakin yleisistä linjauksista.

Kolmannen kappaleen lopussa ilmaisu ”cheyenne (ei tšeienne)” on hiukan outo, koska nimen ”cheyenne” ääntämys on lähinnä ”šaien”. Parempi esimerkki olisi ehkä ”cherokee (ei tšerokii)”.

Mainitun kappaleen sisältöön liittyy yleinen kysymys: Tulisiko siinä esitettyä laajemmin säilyttää vierasta ortografiaa? Onkohan ”tšamorro” tunnistettavampi kuin ”chamorro”, joka vastaa muista kielistä tuttua kirjoitusasua? Minusta tällaisia harvinaisia nimiä olisi parempi käsitellä sitaattilainoina, koska suomalaistettu kirjoitusasu on liian outo. Tämä pätee etenkin sanan alussa, koska sana menee aakkostuksessa aivan eri kohtaan kuin mistä lukija kieltä etsii sen englanninkielisen tms. nimen perusteella. Ei ole mitenkään ilmeistä, että ”ch” korvautuu juuri kirjaimilla ”tš” – lukija voi tuntea vain vieraan nimen tietämättä, onko se esim. englannista vai ranskasta. Lisäksi sikäli kuin kyseisiä nimiä on suomessa käytetty ja käytetään, ovat vieraan ortografian mukaiset asut usein yleisempiä, jopa vakiintuneita. Käyttö tuskin on vähenemään päin, koska uutisia ja artikkeleita käännettäessä yleisesti käytetään alkutekstissä mainittua kielennimeä tms., osittain siksi ettei ole aikaa tarkistaa suomenkielistä asua, osittain siksi, että vieras asu arvellaan lukijoille tutummaksi. Vielä on mainittava, että monet kielten nimet ovat samalla alueiden nimiä (tai ilmeisellä tavalla liittyvät niihin), ja alueiden nimet taas yleisesti käsitellään sitaattilainojen tavoin, ellei ole painavaa syytä toimia toisin. Onko siis loogista kirjoittaa, miten Himachal Pradeshin osavaltiossa puhutaan himatšalia?

En ole yksityiskohtaisissa kommenteissani täysin johdonmukainen näissä asioissa, mutta kiinnitän huomiota sellaisiin kohtiin, joissa suomalaistettu kirjoitusasu on minusta erityisen ongelmallinen. Yleisperiaatteeksi ehdottaisin sitä, että vakiintuneita tai vakiintumassa olevia asuja ei muuteta, harvinaiset nimet käsitellään sitaattilainoina ja tavallisemmissa nimissä suositaan suomalaistettua asua, jos molemmat asut ovat käytössä rinnakkain.

Muutamissa nimissä on sulkeissa ”(pohjoinen)” tai ”(etelä)”. Tämä ei ole ihan sujuvaa, ja ilmaisuja kuten ”ndebele (pohjoinen)” on vaikea hahmottaa nimiksi. Mieluummin ehkä ”ndebele (pohjois-)” tai ”ndebele (pohjoisndebele)”. Loogisin kai olisi sellainen kuin ”ndebele, pohjois-”, joka tarkoittaa, että nimi on ”pohjoisndebele”, mutta se on esitetty noin aakkostuksen takia. Loogisin vaihtoehto vain ei aina ole ymmärrettävin.

Onko taulukon 2. sarakkeessa tarpeellista mainita molemmat kolmikirjainkoodit? Se voi hämmentää. Ristiviittaukset tyyliin ”cor > kw, cor” ovat nekin hämmentäviä.
Sihteerin pikavastaus:  Koska mukana ovat kaikki ne kielet, joiden koodi määritellään ISO 639 -standardissa, on pidetty tarpeellisena esittää myös kaikki koodit. Ristiviittausesimerkissä taas kerrotaan, että koodia ”cor” vastaava kieli on esitetty koodin ”kw” kohdalla, jota seikkaa voi olla vaikea muuten havaita.

Olisiko ilmaisut, joissa englannissa on ”(Other)”, ranskassa ”, autres langues” lopussa, parempi suomessakin järjestää aakkostuksen takia niin, että merkitsevin sana on alussa? Siis esim. ”suomalais-ugrilaiset kielet (muut)” tai ”suomalais-ugrilaiset kielet, muut”.
Työryhmän vastaus:  Kun näitä kielikoodeja vastaavia nimiä ei varsinaisesti voi käyttää valikoissa esim. käyttöliittymän kielen tai tekstin oikoluku- ja tavutusalgoritmien valintaan, vaan esimerkiksi informoimaan, mitä kieltä aineistossa on käytetty, on suomenkielisen ilmaisun sujuvuutta pidetty tärkeämpänä kuin kieliryhmän esiintymistä ensimmäisenä aakkostuskriteeerinä (jolloin kieliryhmän kaikki kielet eivät kuitenkaan esiintyisi yhdessä). Kaikkien ”muiden” esiintymisellä yhdessä on myöskin oma arvonsa.

*

Tapani Salmisen (Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaiselta laitokselta) kannanotto (15.2.2005):

Pyrin esittämään kaikille muutosehdotuksille jonkinlaisen perustelun. Lähteisiin en viittaa, koska maailman kielten nimistä ei kaiketi ole julkaistu tutkimuksia (otan tietysti mielelläni vastaan asiaa koskevia tietoja). Jukka Korpelan aihetta koskevaan verkkojulkaisuun tutustuin vasta, kun alla olevan tekstini olin laatinut, mutta mielihyväkseni huomasin, että siinä on useita mainitsemiani seikkoja jo esillä. Samoin oli mukavaa havaita, että olin tietyissä kiistanalaisissa kohdissa itsenäisesti päätynyt samalle kannalle kuin Harry Halén.

Kielellä voi nähdäkseni joskus olla useita ”oikeita” nimiä, joskus täysin synonyymisiä, joskus käyttöyhteyksissään eroavia, joskus eri kotoistusperiaatteita edustavia (halventavat tai muuten vanhentuneet nimet eivät ymmärrettävästi kuulu näihin ”oikeisiin” nimiin, vaikka niillä tietysti on omat käyttöyhteytensä). Näissä tapauksissa ei tulisi edes pyrkiä siihen, että kotoistuksessa valitaan kielelle vain yksi nimi, vaan myös kulloinkin tarpeellisten rinnakkaisnimien pitäisi löytyä tietokoneohjelmien valikoista ja vastaavista.

Itse kannatan kovasti sitä ajatusta, että kaukomaiden kielten nimiä ei yleensä mukautettaisi suomen kirjoitustapaan, vaan niitä käsiteltäisiin sitaattilainoina: perusteena on, että erikielisten lähteiden käyttö rinnan olisi vaivattomampaa ja että tarpeetonta kirjavuutta vältettäisiin, koska mukauttamattomia asuja kuitenkin väistämättä esiintyisi käännöksissä. Mukauttamista en silti asettaisi pannaan: lähetyssaarnaajien edesottamuksia käsittelevässä yleistajuisessa kirjoituksessa voisi hyvin esiintyä kieli nimeltä ”kuanjama” (tai miksei ääntämystä vielä enemmän lähenevä ”kuanjaama”), vaikka tieteellisessä artikkelissa ja tietokoneeni ruudullakin odotan näkeväni kirjoitusasun kwanyama.

Melko monissa tapauksissa nykyinen nimiehdotus ei nähdäkseni edusta sitä nimeä, jolla ”suomea puhuvat mahdollisimman laajasti tuntevat kyseisen kielen”. Edellä kannattamaani periaatetta, jonka mukaan ”[s]uomen näkökulmasta kaukaisten ja harvinaisten kielten nimet on tunnistettavuuden vuoksi pyritty pitämään lähellä niiden englannin- tai ranskanmukaista asua”, ei ole noudatettu täysin onnistuneesti. Sen ohessa, että samaa ajatusta pitäisi mielestäni soveltaa paitsi Amerikan myös useimpiin Afrikan ja Etelä-, Kaakkois- ja Itä-Aasian sekä Tyynenmeren alueen kieliin, havaitsen nimiehdotuksissa runsaahkosti epäjohdonmukaisuutta, kun monet mukauttamattomat, ja siis kannattamani, nimiasut (esimerkiksi kurukh pro ”kuruh”, ijo pro ”idžo” ja nyoro pro ”njoro”) esiintyvät hieman lukuisampien mukautettujen seassa, ja amerikkalaisille kielille näkyy annetun vastaavasti toisinaan myös mukautettuja asuja.

Minusta ”kotoistaminen” on erinomaisen toimiva uudisilmaus, vaikka se outouttaan minulla ensin meni ja saattaa mennä vieläkin sekaisin sen ilmiön kanssa, jota nyt nimitän mukauttamiseksi. Käytän muuten jäljempänä joitakin kertoja vierassanaa ”natiivistaminen”, toimisikohan samassa mielessä ”alkuperäistäminen”? Kysymys on siitä, että tyypillisesti yhden innokkaan tutkijan tai harrastajan oikusta kielen vakiintunutta nimeä pyritään muokkaamaan arvellun alkuperäisen äänneasun suuntaan, vaikka nimeä ei ymmärrettävästi ollut lainattu suoraan alkuperäiskielestä; näin menetellen tuloksena on jokseenkin aina epäselvyyttä ja eripuraa. Oma ratkaisuni on, että kun kielen nimi kerran on lainattu, tyypillisesti kielen puhuma-alueen valtakielestä, niin se on silloin lainattu pysyvästi.

Minua kiinnostaisi myös listan tausta: miksi mukana ovat juuri nämä kielet, siksikö että joku on sattumalta päättänyt kunkin niistä joskus listauttaa (tähän viittaa ainakin yksi alla mainitsemani tapaus)? Oman erikoisalueeni Luoteis-Siperian kieliryhmistä on mukana vain selkuppi, vaikka ainakin kahden muun alueen kielen suomenkielisessä nimessä on vaihtelua (itse käytän ja kannatan asuja nganasaani pro ”nganasani” ja keetti pro ”ketti”), samoin olisi tarpeellista karsia lopullisesti kielenvastaiset yhdyssanat ”komisyrjääni” ja ”komipermjakki”, mutta niistä lisää tarpeen mukaan toisessa yhteydessä. Varsin outo valikoima kieliä on joka tapauksessa mukana myös maailman muilta laidoilta.

Ehdotukseni esitän suurin piirtein tärkeästä vähemmän tärkeään etenevässä järjestyksessä. Aivan lopussa ommentit saattavat koskea enemmän englantia kuin suomea.

Tapauksia, joissa (a) nimiehdotus on moitteeton ja (b) se on asianmukaisesti mukautettu on 137.

Tapauksia, joissa (a) nimiehdotus on moitteeton ja (b) se on identtinen englanninkielisen nimen kanssa on 127.

Seuraaviin pikemmin leikki- kuin keinotekoisten kielten nimiin en ota kantaa:
ia, ina    Interlingua (International Auxiliary Language Association)
ie, ile    Interlingue
jbo    Lojban
tlh    Klingon; tlhlngan-Hol

Tunnusten muutoksia, jotka eivät varsinaisesti kuulu kannanoton piiriin, on 16.

Sihteerin pikakommentteja:

Mukana ovat kaikki ne kielet, joiden koodi määritellään ISO 639 -standardissa. Standardia ylläpitää kansainvälisen ISO-yleisstandardointijärjestön tekninen komitea 27, Terminology and other language resources, joten taulukon vasen puoli ei ole muutettavissa kotoistushankkeen päätöksillä. Niinpä englanninkielisiin nimiin kohdistuvat kommentit on sijoitettu hakasulkuihin. Uusia koodeja (nykyisin lähes aina vain kolmikirjaimisia) annetaan p.o. komitean a.o. työryhmän käsittelyyn saatettujen ehdotusten pohjalta. Suomea ISOssa edustaa Suomen standardisoimisliitto SFS, jonka kautta myös kotoistushankkeessa voidaan osallistua kansalliseen ja kansainväliseen, ISOssa ja eurooppalaisessa CEN-yleisstandardointijärjestössä tehtävään nk. viralliseen standardointityöhön.

Salmisen kielikohtaiset kommentit esitetään kielikoodin mukaisessa järjestyksessä, joskin niille annettu tärkeysjärjestys identifioidaan seuraavasti: (okt) = olennainen korjaustarve, (hkt) = huomattava korjaustarve, (ske) samannimisten kielten eronteko, (vkt) = vähäinen korjaustarve, (lpm) = liiallinen mukauttaminen, (lvm) = liian vähäinen mukauttaminen, (mtt) = mahdollinen täsmennystarve.

Salminen on esittänyt seuraavat yleiskommentit liialliseen mukauttamiseen (lpm):
Saharan eteläpuolisen Afrikan kielten nimiä ei yleensä ole tarpeen mukauttaa (vaikka mukautetutkin sallisin vaihtoehtoina, eritoten tutunkuuloisen maasain, mutta toisaalta ainakin ”mosi” muuttuisi tämmöiseksi muokattuna aivan tunnistamattomaksi, ”mossi” tosin on kai etnonyymi ja kielen nimi olisi ”mõõré” tai vastaavaa).
Sama pätee Kaakkois-Aasian ja Tyynenmeren alueen kielten nimiin.
Etelä-Aasian kielten nimissä on nähdäkseni mukauttaminen hyvin mahdollista, mutta ei suinkaan välttämätöntä; mukauttamatonta nimeä pitäisin ensisijaisena vaihtoehtona, mutta mainitsen molemmat.
Amerikkalaisten kielten nimiä ei yleensä ole tarpeen mukauttaa.

Muut mahdolliset Salmisen yleiskommentit esitetään kunkin kielen nimen yhteydessä ilman, että esitetyt syyt olisi uudelleen järjestettäessä erityisesti valikoitu kuhunkin nimeen täsmälleen sopiviksi. Ne esiintyvät edelleen osin yleislausumina, esim.: Tässä (a) nimiehdotus on moitteeton, mutta (b) esillä ollut vaihtoehto (esim.: ”balutši, belutsi ”) on virheellinen tai vanhentunut tai tarpeettomasti mukautettu eikä sovellu vaihtoehtoiseksi nimeksi.

*

Harry Halénin (Helsingin yliopiston Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien laitokselta) kommentteja (16.2.2005)

Kiinan osalta ei liene syytä palata 1950-luvun Virittäjän suosituksiin (Aulis J. Joki), vaan käyttää kaikkialla jo vakiintuneita pinyin-muotoja. Siksi mieluummin Sichuan Yi  =  pohjois-yi (ei ”pohjois-ji”, yi ääntyy ”ii”, y- on vain ortografisen konvention tuoma valekonsonantti). Samoin Shan = shan (ei hattupää-s!).

Intian alueen äännejärjestelmissä aspiraatio on oleellisen tärkeä. Siksi on parempi kirjoittaa manipurin toisintonimeksi meithei (eikä ”meitei”), onhan listassa analogisesti ja oikein myös awadhi (eikä siitä muokattu ”awadi” tai ”avadi”).

*

Harri Kettusen (Helsingin yliopiston Latinalaisen Amerikan tutkimuksesta) kommentteja (20.2. ja 22.2.2005)

Kettunen on lähettänyt 20.2.2005 mayakielten suomenkielisiä kirjoitusasuja käsittelevän selvityksen, joka on erillisenä, pdf-muotoisena liitteenä. Hän on myös 22.2. lähettänyt seuraavan viestin professori Koskenniemelle:

Sain CLDR-hankkeesta tietoa hieman vajavaisesti, joten en tarkkaan tiennyt missä mennään. Mitä tulee listalla jo olleisiin Amerikan mantereiden alkuperäiskieliin, on zapoteekki (ISO 639-2: ZAP) syytä muuttaa sapoteekiksi, koska termi on suuressa määrin vakiintunut suomen kieleen. Lisäksi muuttaisin ketšuan (ISO 639-: QU; ISO 639-2: QUE) ketsuaksi, mutta kannattanee kysyä myös Pärssisen kantaa. Henkilökohtaisesti vierastan kaikkia kielten nimiä, joissa on joko <š> tai <ž> jo pelkästään kaytännöllisyyden vuoksi (useimmissa näppäimistöissä ei ole <ˇ> merkkiä ollenkaan vaan se täytyy esim. Wordissa hakea symboleiden kautta (insert > symbol > …). Koska kielten nimiä on joka tapauksessa rankalla kädellä fonemisoitu ja muunneltu suomen kieleen sopiviksi, pidän näitä diakriitteja pääosin turhina. Suomen kielen oikeinkirjoitustrendi näyttää tällä hetkellä olevan muutenkin se, että ”suhu-s”-äänteet pyritään kirjoittamaan <s>-kirjaimella <š>:n tai <sh>:n sijaan, ellei lopputuloksena ole sana, joka jo esiintyy suomen kielessä jossakin muussa merkityksessä (esim. šekki/shekki-sanan tilalla käytetään usein muotoa ’sekki’, mutta sanan šakki/shakki muuttaminen sanaksi ’sakki’ saattaa aiheuttaa epäselvyyksiä [ks. myös Jukka Korpelan kommentti Suhuässä ja sen merkitseminen (shekki, šekki vai sekki?)].

Ainoa ehdoton muutos nykyiseen CLDR-listaan on siis ’zapoteekki’, joka tulisi kirjoittaa Jyrki Talvitien jo vuonna 1977 ehdottamassa muodossa ’sapoteekki’.

*

Matti Miestamon (Helsingin yliopiston yleisen kielitieteen laitokselta) kommentteja (22.2. ja 28.2.2005)

Kielikohtaisten kommenttien lisäksi Miestamo on esittänyt yleiskommenttina:

Jonkinlaista epäjohdonmukaisuutta näyttää olevan tapauksissa ’papualaiset kielet’ vs. ’filippiiniläiskielet’ ja muissa vastaavissa.

*

Bertil Tikkasen (Helsingin yliopiston Afrikan ja Aasian kielten ja kulttuurien laitokselta) kommentit (28.2.2005) ovat kielikohtaisia.

*

Asko Parpolan (Helsingin yliopiston Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien laitokselta) kannanotto (28.2.2005):

Olen samaa mieltä kuin Tapani Salminen, että alueiden nimiin perustuvat kielten nimet tulisi kirjoittaa sitaattilainojen tavoin, koska nimiä käytetään vastaavassa asussa, eli Himachal Pradeshissa puhutaan himachalia. Ikävä kyllä maiden ja alueiden nimiä koskevassa listassa ei ole mukana Intian ja Pakistanin osavaltioiden/maakuntien nimiä: periaatteessa kannatan panjabi-nimeä, mutta jos osavaltiosta/maakunnasta käytetään englannin mukaista asua Punjab (äännetään Pandzab), pitäisi kielen nimen kai sitten olla punjabi. Maiden listaan on otettu sotilasdiktatuurin vaatima nimi Myanmar, mutta jos maahan palaa demokratia, sen nimeksi tulee ehkä jälleen Burma? Näinhän kävi Kongon tapauksessa. Myanmarin kielen nimeen ei ole listassa otettu kantaa (miksei?), mutta se lienee burma -- tiibetiläisburmalaiset kielet on varsin vakiintunut termi! Kannatan muotoa tiibet, ei tiibetti, ja joka tapauksessa mieluummin tamil eikä tamili, vrt. Tamil Nadu osavaltion nimenä; sitä paitsi dravidalaisen tamilin kohdalla ei alkukielessä kielen nimeen lisätä -ii-suffiksia kuten indoarjalaisten kielten nimissä (hindii, panjaabii, gujaraatii, nepaalii, jne.), joka tukee -i-päätettä suomessa (-ii olisi suomessa hankalasti taivutettava). Analogisesti minusta sopii kirjoittaa myös assami (Assamin osavaltion kieli) ja bengali (Bengalin kieli), vaikka näiden indoarjalaisten kielten omakieliset nimitykset ovatkin asamiiya ja bangla, samoin sinhali (ei sinhala).
Baluchistanin kieli on baluchi (baluchin tutkijat kirjoittavat mieluummin balochi), ei beluchi tai belutsi. Foneemina on a, joka reaalistuu usein e:nä, ja siis alueen nimen tulee myös olla Baluchistan eikä Beluchistan. Vastaavasti bhojpuri, gujarati, kashmiri, rajasthani. Jos on pakko kotoistaa, niin miksei sitten saman tien gudzaraati, kashmiiri, raadzasthaani -- tällöin lähennytään alkukieltä, mutta etäännytään alueen nimien kirjoitusasusta. Jos kotoistetaan paali (pro pali), mitä kannatan, niin mielellään myös praakrit-kielet tai praakrit (monikko praakritit, EI prakriitit: vastaavassa sanskrit-termissä on lyhyt vokaalinen r, praakrta, vrt. sanskrit < samskrta, EI siis sanskriitti!). Praakritin vaihtoehtona voi olla keski-indoarja; sanskrit = muinaisindoarja, nykykielet = uusindoarja tai nykyindoarja. Tapani Salminen on oikeassa esittäessään Indic -termin käännökseksi indoarjalaiset kielet (saksassakin sanskritista aiemmin käytetty nimitys Altindisch on hylätty ja sen tilalla on nykyisin Altindoarisch). "Iranilaiset kielet" on vastaavanlainen tapaus, jossa kansainvälisesti on jo esitetty vastaavaa termiä "iranoarjalainen", jotta selviäisi, että kyse on nimenomaan Iranin arjalaiskielistä (Iranissakin on ollut ja on muitakin kieliryhmiä), mutta arjalaiskielistä käytetty rinnakkaisnimitys indoiranilaiset kielet (= indoarjalaiset ja iranilaiset kielet) on sen verran vakiintunut, että uudistusta on ollut toistaiseksi vaikea toteuttaa, vaikka sen tarve on myönnetty.
Kannatan Tapani Salmisen esitystä kirjoittaa malayalam (tai sitten pidentäen kuten alkukielessä: malayaalam) ja oriya, ei malajalam ja oriya (oriyaa puhutaan Orissassa, malayalamia Keralassa).
Afgaanien (pat(h)aanien) kielestä on kaksi murretta, pashtu ja pakhto.
Kashmirin kohdalla ei tule käyttää hattu-s:ää jos osavaltion nimi kirjoitetaan Kashmir.
Braj (Bradz) on Braj-nimisen alueen kieli, yksi klassisen hindin muoto.

*

Kielikohtaiset kommentit

aa, aar    Afar - uusi ehdotus: afar (pro afari)

Korpela:  SFS-ISO 639:ssä on asu ”afar”. En näe erityistä syytä suomalaistaa näin harvinaista lainasanaa lisäämällä loppuun i.

Salminen (lpm):  afari → afar.

Työryhmän vastaus:  Yksimielinen muutosehdotus hyväksytään, mahdollisuus lisäkommenteille.

ab, abk    Abkhazian - vahvistus: abhaasi

Salminen (mtt): Tässä (a) nimiehdotus on moitteeton, mutta (b) englanninkielisestä nimestä on muita, nähdäkseni usein parempiakin variantteja:  [Abkhazian → Abkhaz or Abkhazian].

ace    Achinese - vahvistus: aceh

Salminen:  Luonnollisesti sellaisen nimen, jossa englannissa esiintyy suffiksi, on suomeksi jotenkin siitä poikettava, mutta tässä tapauksessa ei nimiehdotus yllättäen heijasta mukauttamista. Tämän ajankohtaisen kielen nimeksi varmaan sopii juuri tuo mukauttamaton ehdotus, se tosin perustuu indonesian eikä englannin oikeinkirjoitukseen, mutta olkoon niin, vallankin kun englanniksikin joskus käytetään ”Aceh”-nimeä. Jaakko Anhavan ehdottama, natiivistamiseen pyrkivä mukautettu asu (”atše”) voisi toimia ääntämisohjeena.

ach    Acoli - uusi ehdotus: acholi (pro atšoli)

Salminen (lpm):  [Acoli → Acholi]  atšoli → acholi

Työryhmän vastaus:  Suomenkielinen muutosehdotus hyväksytään, mahdollisuus lisäkommentointiin.

ady    Adyghe; Adygei - vahvistus: adyge

Salminen (mtt): Tässä (a) nimiehdotus on moitteeton, mutta (b) esillä ollut vaihtoehto (”adyghe”) on virheellinen eikä sovellu vaihtoehtoiseksi nimeksi ja (c) englanninkielinen nimi on virheellinen tai hämärä tai vanhentunut: [Adyghe; Adygei → Adyge or Adyghe]

apa    Apache languages - uusi ehdotus: apaššikielet (pro apassi)

Salminen (hkt):  apassi → apaššikielet. Suhusibilantista voidaan tässä sanassa nähdäkseni luopua vain, jos sitä ei enää käytetä ollenkaan. Jos englanniksi viitataan kieliryhmään, on samoin toimittava suomeksikin.

Työryhmän vastaus:  Suomenkielinen muutosehdotus hyväksytään, mahdollisuus lisäkommentointiin.

arn    Araucanian - ehdotus: araukaani

Miestamo:  Oikea nimi kielelle olisi ’mapudungu’ (engl. Mapudungun). Esillä oleva ’araukaani’ on eurooppalaisten valloittajien käyttämä nimitys (jollaisia nykyään pyritään välttämään). Kansa kutsuu itseään nimellä ’mapuche’ ja kielen kotoperäinen nimi on ’mapudungu’. Kielitieteellisessä kirjallisuudessakin käytetään nykyään tätä nimitystä.

Työryhmän vastaus:  Kun myös eglanninkielinen nimi olisi muutettava, asiasta toivotaan lisäkommentteja.

art    Artificial (Other) - uusi ehdotus: muut keinotekoiset kielet (pro muut tekokielet)

Salminen (vkt): Tässä nimiehdotus kaipaa vähäistä korjausta:  muut tekokielet → muut keinotekoiset kielet.

Miestamo:  Olisiko ’muut keinotekoiset kielet’ parempi?

Työryhmän vastaus:  Yksimielinen muutosehdotus hyväksytään, mahdollisuus lisäkommentointiin.

as, asm    Assamese - ehdotus: assami

Salminen (hkt):  assami → assam. Tässä on ehkä kysymyksessä liiallinen mukauttaminenkin, mutta pikemmin kuitenkin pelkkä virhe: maan nimistä johtuviin kielen nimiin ei lisätä i:tä, vertaa esimerkiksi englannin Vietnam, Vietnamese ja suomen Vietnam, vietnam.

Tikkanen:  assami → asami (vastaa paremmin ääntämystä)

Parpola:  Minusta sopii kirjoittaa assami (Assamin osavaltion kieli), vaikka tämän indoarjalaisen kielen omakielinen nimitys onkin asamiiya.

Työryhmän vastaus:  Kun sekä loppu-i että kaksois-s saavat kannatusta, muutos vaatii lisäperusteluja.

ast    Asturian; Bable - vahvistus: asturia

Salminen (mtt): Tässä (a) nimiehdotus on moitteeton, mutta (b) esillä ollut vaihtoehto (”astuuri”) on virheellinen tai vanhentunut tai tarpeettomasti mukautettu eikä sovellu vaihtoehtoiseksi nimeksi. Tässä olisi myös mahdollista hyväksyä käyttökelpoiseksi synonyymiksi bable.

ath    Athapascan languages - uusi ehdotus: athabasca-kielet (pro athapaskalaiset kielet)

Korpela:  Nykysuomen sivistyssanakirjassa on ”athapaski”. Minusta se sopisi tähän, sillä periaatteella, että nimellä ei oteta kantaa siihen, onko kyseessä kieli, kieliryhmä tms. (Onhan listassa myös mm. ”kiina”, joka todellisuudessa tarkoittaa useita eri kieliä.) Näin vältettäisiin myös ilmaisun ”athapaskalaiset kielet” tietty vulgaari koomisuus. (”Suomalaisessa tietosanakirjassa” on päähakusanana ”athapaska”, synonyymeina ”athabaska” ja ”athapaski”.)

Salminen (hkt):  [Athapascan languages → Athabascan languages] athapaskalaiset kielet → athabasca-kielet.  Tässä on jo vähäisemmästä korjaustarpeesta kysymys, mutta siinä esiintyy pari seikkaa yhtä aikaa. Mukauttaminen sinänsä on tarpeetonta, koska puhe on amerikkalaisista kielistä, ja näissä tapauksissa kielikuntien nimet toimivat paremmin yhdyssanoina; tämä on näköjään jo huomattukin. Listassa käytetty englanninkielinen asu on kyllä myös käytössä, mutta se perustuu teoriointiin ja natiivistamiseen: tavallisen englannin puhujan mielessä ja myös monien tutkijoiden käytössä kielikunnan nimi assosioituu Athabasca-järveen, ja niin onkin oikein.

Työryhmän vastaus:  Mukauttamaton nimi vaikuttaa tässä selkeimmältä vaihtoehdolta, joten Salmisen suomenkielinen muutosehdotus hyväksytään, mahdollisuus lisäkommentointiin.

av, ava    Avaric - vahvistus: avaari

Salminen (mtt): Tässä (a) nimiehdotus on moitteeton, mutta (b) englanninkielinen nimi on virheellinen tai hämärä tai vanhentunut: [Avaric → Avar].

ay, aym    Aymara - uusi ehdotus: aymara (pro aimara)

Salminen (lpm):  Tässä tapauksessa mukauttaminen on mahdollista (vaikka kysymyksessä on amerikkalainen kieli), mutta mukauttamaton nimi soveltuu hyvin vaihtoehtoiseksi ja mielestäni ensisijaiseksi nimeksi: aimara → aymara (aimara).

Työryhmän vastaus:  Muutosehdotus hyväksytään, mahdollisuus lisäkommentointiin.

az, aze    Azerbaijani - vahvistus: azeri

Salminen (vkt):  [Azerbaijani → Azeri (Azerbaijani)]  azeri → azeri (azerbaidžani). Tässäkin tapauksessa on eri nimivariantti käytössä eri kielissä, vaikka molemmat ovat käyttökelpoisia (lisäksi esillä ollut vaihtoehto ”azerbaizani” on virheellinen).

bai    Bamileke languages - ehdotus: bamileke-kielet

Korpela:  Tästä voisi osan ”-kielet” jättää pois. Kun nimi itsessään on erisnimi, ei mielestäni tarvitse lisäosalla ottaa kantaa siihen, onko kyseessä kieliryhmä (ei vaikka englanninkielinen nimi ottaisi).

Salminen (mtt): Tässä (a) nimiehdotus on moitteeton, mutta (b) esillä ollut vaihtoehto (”bamileke”) on harhaan johtava tai virheellinen eikä sovellu vaihtoehtoiseksi nimeksi.

Työryhmän vastaus:  Ehdotettua muutosta on vastustettu, mahdollisuus lisäkommentointiin.

bal    Baluchi - ehdotus: belutši

Salminen (mtt): Tässä (a) nimiehdotus on moitteeton, mutta (b) esillä ollut vaihtoehto (”balutši, belutsi”) on virheellinen tai vanhentunut tai tarpeettomasti mukautettu eikä sovellu vaihtoehtoiseksi nimeksi.

Tikkanen:  [Balochi]  belutši → balotši.

Parpola:  Baluchistanin kieli on baluchi (baluchin tutkijat kirjoittavat mieluummin balochi), ei beluchi tai belutsi. Foneemina on a, joka reaalistuu usein e:nä, ja siis alueen nimen tulee myös olla Baluchistan eikä Beluchistan.

Työryhmän vastaus:  Muutos vaatii lisäperusteluja, mahdollisuus lisäkommentointiin.

bej    Beja - ehdotus: beja

Salminen (mtt): Tässä (a) nimiehdotus on moitteeton, mutta (b) esillä ollut vaihtoehto (”bedauje, bedža”) on virheellinen tai vanhentunut tai tarpeettomasti mukautettu eikä sovellu vaihtoehtoiseksi nimeksi.

Miestamo:  ’Bedža’ olisi ääntämyksen kannalta suomen kielen mukainen asu.

Työryhmän vastaus:  Ehdotettua muutosta on vastustettu, mahdollisuus lisäkommentointiin.

ber    Berber (Other) - vahvistus: muut berberikielet

Salminen (mtt): Tässä (a) nimiehdotus on moitteeton, mutta (b) esillä ollut vaihtoehto (”berberi”) on harhaan johtava tai virheellinen eikä sovellu vaihtoehtoiseksi nimeksi.

bho    Bhojpuri - uusi ehdotus: bhojpuri (pro bhodžpuri)

Salminen (lpm):  bhodžpuri → bhojpuri (bhodžpuri)

Parpola:  bhojpuri

Työryhmän vastaus:  Yksimielinen muutosehdotus hyväksytään, mahdollisuus lisäkommentointiin.

bik    Bikol - vahvistus: bikol

Salminen (mtt): Tässä (a) nimiehdotus on moitteeton, mutta (b) esillä ollut vaihtoehto (”bicol”) on virheellinen tai vanhentunut tai tarpeettomasti mukautettu eikä sovellu vaihtoehtoiseksi nimeksi.

bla    Siksika - vahvistus: mustajalka

Salminen (mtt): Tässä (a) nimiehdotus on moitteeton ja (b) esillä ollut vaihtoehto soveltuu hyvin vaihtoehtoiseksi nimeksi, mutta (c) vastaavasti on meneteltävä englannissakin:  [Siksika → Blackfoot (Siksika)]  mustajalka → mustajalka (siksika).

bn, ben    Bengali - vahvistus: bengali

Parpola:  Minusta sopii kirjoittaa bengali (Bengalin kieli), vaikka tämän indoarjalaisen kielen omakielinen nimitys onkin bangla.

bnt    Bantu (Other) - vahvistus: muut bantukielet

Salminen (mtt): Tässä (a) nimiehdotus on moitteeton, mutta (b) esillä ollut vaihtoehto (”bantu”) on harhaan johtava tai virheellinen eikä sovellu vaihtoehtoiseksi nimeksi.

bo, tib/bod    Tibetan - ehdotus: tiibet

Salminen (lvm):  Tässä tapauksessa olisi (ehkä yllättäen) nähdäkseni tarpeen enempikin kotoistus: tiibet → tiibetti.

Parpola:  Kannatan muotoa tiibet, ei tiibetti.

Työryhmän vastaus:  Ehdotettua muutosta on vastustettu, mahdollisuus lisäkommentointiin.

bra    Braj - uusi ehdotus: braj (pro bradž)

Salminen (lpm):  bradž → braj (bradž)

Parpola:  Braj (Bradz) on Braj-nimisen alueen kieli, yksi klassisen hindin muoto.

Työryhmän vastaus:  Yksimielinen muutosehdotus hyväksytään, mahdollisuus lisäkommentointiin.

btk    Batak (Indonesia) - vahvistus: batak

Salminen (mtt): Tässä (a) nimiehdotus on moitteeton, mutta (b) esillä ollut vaihtoehto (”batakki”) on virheellinen tai vanhentunut tai tarpeettomasti mukautettu eikä sovellu vaihtoehtoiseksi nimeksi. Myös: [Batak (Indonesia) → Batak].

bua    Buriat - vahvistus: burjaatti

Salminen (mtt): Tässä (a) nimiehdotus on moitteeton, mutta (b) englanninkielisestä nimestä on muita, nähdäkseni usein parempiakin variantteja:  [Buriat → Buryat or Buriat].

byn    Blin; Bilin - ehdotus: blin

Salminen (hkt):  [Blin; Bilin → Bilen (Bilin, Blin)]  blin → bilen (bilin, blin). Bilin- eli bilen-nimisen kielen löysin lähteistä helposti, blin-nimi sen sijaan olisi jäänyt hämäräksi, ellei verkosta olisi paljastunut sitä koskeva ”language tag registration form”: siinä mainitaan ”English name of language: Blin (preferred), Bilen, Bilin” ja ”[n]ative name of language (transcribed into ASCII): blin” sekä ”[t]hough not the most common, ”Blin” is the preffered [sic!] English transcription of the language name by both the Blin Language and Culture Association in Norway and the Blin Language and Culture Association in Sweden”. Kysymyksessä on siis natiivistaminen (huomaa ”English transcription”), vieläpä sellainen, jonka lanseeraajana toimii tietty emigranttijärjestö: ”preferred” ei siis tarkoita laajasti kannatettua, vaan tietyn ilmeisen intomielisen ryhmän ajamaa nimimuotoa, ja tämä on tyypillisesti huono lähtökohta englannin kielen käytännön muuttamiselle. Huomattavaa on, että Ethnologue antaa kielelle 11 nimivarianttia, niistä 8 primaarina pidetyn Bilen-nimen muunnelmia, mutta yksikään niistä ei ole ”Blin” (ei sillä, että Ethnologue olisi nimikysymyksissä kovinkaan arvovaltainen lähde).

Työryhmän vastaus:  Kun ehdotettu nimi on ilmeisestikin käytössä kieltä puhuvien maahanmuuttajien keskuudessa Pohjoismaissa, muutos vaatii lisäperusteluja.

ca, cat    Catalan; Valencian - vahvistus: katalaani

Salminen (mtt): Tässä (a) nimiehdotus on moitteeton ja (b) englanninkielisistä nimistä toinen viittaa niin läheiseen kielimuotoon, että sitä ei välttämättä tarvittaisi mukana ollenkaan, mutta sen vastinetta voi varauksin ehdottaa vaihtoehtoiseksi tai lisänimeksi:  [Catalan; Valencian → Catalan (and Valencian)]  katalaani → katalaani (ja valencia).

car    Carib - vahvistus: karibi

Salminen:  Tässä tapauksessa (a) mukauttaminen käy päinsä (vaikka kysymyksessä on amerikkalainen kieli), mutta (b) esillä ollut vaihtoehto (”karib”) on sekamuoto eikä sovellu vaihtoehtoiseksi nimeksi:

ceb    Cebuano - vahvistus: cebuano

Salminen (mtt): Tässä (a) nimiehdotus on moitteeton, mutta (b) esillä ollut vaihtoehto (”sebuano, cebu”) on virheellinen tai vanhentunut tai tarpeettomasti mukautettu eikä sovellu vaihtoehtoiseksi nimeksi.

ch, cha    Chamorro - uusi ehdotus: chamorro (pro tšamorro)

Korpela:  Ehdotan sitaattilainamuotoa ”chamorro” alussa esittämistäni syistä.

Salminen (lpm):  tšamorro → chamorro

Työryhmän vastaus:  Yksimielinen muutosehdotus hyväksytään, mahdollisuus lisäkommentointiin.

chb    Chibcha - uusi ehdotus: chibcha (pro tšibtša)

Korpela (joskin erheellisesti kohdistettuna koodiin chi):  Tähänkin ehdottaisin sitaattilainamuotoa ”chibcha” (kuten SFS-ISO 639:ssä).

Salminen (lpm):  Tässä tapauksessa (a) nimiehdotus on tarpeettomasti mukautettu (kysymyksessä on amerikkalainen kieli), mutta (b) esillä ollut vaihtoehto on juuri tuo mukauttamaton nimi: tšibtša → chibcha.

Työryhmän vastaus:  Yksimielinen muutosehdotus hyväksytään, mahdollisuus lisäkommentointiin.

chk    Chuukese - uusi ehdotus: chuuk (pro truk)

Salminen (vkt):  [Chuukese → Chuukese (Trukese)]   truk → chuuk (truk).  Tässä on jostain syystä eri nimivariantti käytössä eri kielissä, englanniksi uudempi, suomeksi vanhempi. Molemmat ovat varmasti käyttökelpoisia, nykyinen nimi kuitenkin ensisijaisena.

Työryhmän vastaus:  Muutosehdotus hyväksytään, mahdollisuus lisäkommentointiin.

chm    Mari - ehdotus: mari

Korpela:  Tšeremissi on vanhastaan suomessa käytetty nimitys ja uskoakseni tunnetumpi kuin mari.

Salminen (mtt): Tässä (a) nimiehdotus on moitteeton, mutta (b) esillä ollut vaihtoehto (”tšeremissi”) on vanhentunut tai harhaan johtava eikä sovellu vaihtoehtoiseksi nimeksi.

Mikkonen:  Outoa, että tässä vielä pähkäillään tšeremissistä. Komin kohdalla tuntuu selkeämmältä. Jos jotain "vakiintunutta" on, niin mari ja komi. Sitä paitsi ne sanat sisältyvät Vanäjän federaation osien nimityksiin.

Työryhmän vastaus:  Ehdotettua muutosta on vastustettu, mahdollisuus lisäkommentointiin.

chn    Chinook jargon - uusi ehdotus: chinook-jargon (pro chinook)

Salminen (okt):  chinook → chinook-jargon. Chinook on pieni kielikunta, johon kuuluvat alachinook ja ylächinook. Chinook-jargon puolestaan on samalla seudulla puhuttu ja chinook-kielistä aineksia saanut pidgin. Se ei siis ole sama kuin jompikumpi chinook-kielistä tai vastaa kattokäsitteenä käytettyä chinookia.

Työryhmän vastaus:  Muutosehdotus hyväksytään, mahdollisuus lisäkommentointiin.

chp    Chipewyan - ehdotus: chipewyan

Korpela:  Maailman kielet ja kielikunnat -kirjassa on ”chipewya”. Toisaalta Nykysuomen sivistyssanakirjassa on: ”tšippeve erään pohj.-amer. intiaaniheimon jäsen”. Jotenkin tuntuisi loogiselta käyttää kielen nimityksenä suomessa samaa nimeä kuin heimosta, kuten muutenkin intiaaniheimoista. Heimon nimenä on englannissa ilmeisesti useimmiten ”Chippewa”. Google löytää suomenkielisiltä sivuilta sanan ”chippewa” esiintymiä osittain heimon nimenä, osittain (siitä kai peräisin olevana) ranchien, hevosten ym. nimenä.

Salminen (mtt): Tässä (a) nimiehdotus on moitteeton, mutta (b) esillä ollut vaihtoehto (”chipewya”) on harhaan johtava tai virheellinen eikä sovellu vaihtoehtoiseksi nimeksi.

Työryhmän vastaus:  Ehdotettua muutosta on vastustettu, mahdollisuus lisäkommentointiin.

chr    Cherokee - vahvistus: cherokee

Salminen (mtt): Tässä (a) nimiehdotus on moitteeton ja (b) esillä ollut vaihtoehto soveltuu hyvin vaihtoehtoiseksi nimeksi (englannissakin):  [Cherokee → Cherokee (Tsalagi)]  cherokee → cherokee (tsalagi).

chy    Cheyenne - vahvistus: cheyenne

Salminen (mtt): Tässä (a) nimiehdotus on moitteeton ja (b) esillä ollut vaihtoehto soveltuu hyvin vaihtoehtoiseksi nimeksi (englannissakin):  [Cheyenne → Cheyenne (Tsisistas)]  cheyenne → cheyenne (tsisistas).

cmc    Chamic languages - uusi ehdotus: cham-kielet (pro tšam-kielet)

Korpela:  Tässä voisi riittää pelkkä ”tšam” – tai ”cham”.

Salminen (lpm):  tšam-kielet → cham-kielet

Työryhmän vastaus:  Salmisen osittain kannatettu muutosehdotus hyväksytään, mahdollisuus lisäkommentointiin.

cpe    Creoles and pidgins, English based (Other) - vahvistus: muut englantiin perustuvat kreolit ja pidginit

Salminen (mtt): Tässä (a) nimiehdotus on moitteeton, mutta (b) esillä ollut vaihtoehto (”pidginenglanti”) on vanhentunut tai harhaan johtava eikä sovellu vaihtoehtoiseksi nimeksi.

crh    Crimean Tatar; Crimean Turkish - uusi ehdotus: krimintataari; kriminturkki (pro krimintataari)

Salminen (vkt):  krimintataari → krimintataari; kriminturkki.  Tässä viitataan tarkkaan ottaen kahteen eri Krimin alueella puhuttuun turkkilaiseen kielimuotoon (esillä olleet vaihtoehdot ”krimin turkki; krimin tataari” ovat virheellisiä).

Työryhmän vastaus:  Muutosehdotus hyväksytään, mahdollisuus lisäkommentointiin.

cs, cze/ces    Czech - vahvistus: tšekki

Salminen (mtt): Tässä (a) nimiehdotus on moitteeton, mutta (b) esillä ollut vaihtoehto (”tsekki”) on harhaan johtava tai virheellinen eikä sovellu vaihtoehtoiseksi nimeksi.

csb    Kashubian - vahvistus: kašubi

Salminen (mtt): Tässä (a) nimiehdotus on moitteeton, mutta (b) esillä ollut vaihtoehto (”kashubi”) on harhaan johtava tai virheellinen eikä sovellu vaihtoehtoiseksi nimeksi.

cu, chu    Church Slavic; Old Slavonic; Church Slavonic; Old Bulgarian; Old Church Slavonic - ehdotus:  kirkkoslaavi

Salminen (vkt): [Church Slavic; Old Slavonic; Church Slavonic; Old Bulgarian; Old Church Slavonic → Church Slavonic (Church Slavic); Old Church Slavonic (Old Church Slavic, Old Bulgarian)]  kirkkoslaavi → kirkkoslaavi; muinaiskirkkoslaavi (muinaisbulgaria).  Kirkkoslaavi on edelleen käytössä oleva liturginen kieli; muinaiskirkkoslaavi oli paitsi kirkkoslaavin varhaisin tunnettu vaihe myös puhekieli (= muinaisbulgaria). ”Slavonic” on brittiläinen ja ”Slavic” amerikkalainen muoto.

Työryhmän vastaus:  Kirkkoslaavi luonnehtii yhtenä terminä parhaiten näitä kieliä. Mahdollisuus lisäkommentointiin.

cus    Cushitic (Other) - ehdotus: muut kuušilaiset kielet

Korpela:  Sopisiko lyhyemmin ”muut kuušilaiskielet”? (”Suomalainen tietosanakirja” sisältää hakusanan ”kuušilaiskielet”.)

Salminen (mtt): Tässä (a) nimiehdotus on moitteeton, mutta (b) esillä ollut vaihtoehto (”muut kuusilaiset kielet”) on harhaan johtava tai virheellinen eikä sovellu vaihtoehtoiseksi nimeksi.

Työryhmän vastaus:  Muutos vaatii lisäperusteluja, mahdollisuus lisäkommentointiin.

cy, wel/cym    Welsh - ehdotus: kymri

Korpela:  Eikö ”wales” ole selvästi ymmärrettävämpi useimmille kuin ”kymri”? Ihan sen takia, että ”Wales” tunnetaan alueen nimenä.

Salminen (mtt): Tässä (a) nimiehdotus on moitteeton ja (b) esillä ollut vaihtoehto soveltuu hyvin vaihtoehtoiseksi nimeksi:  kymri → kymri (wales).

Työryhmän vastaus:  Muutos vaatii lisäperusteluja, mahdollisuus lisäkommentointiin.

dak    Dakota - vahvistus: dakota

Salminen (mtt):  Tässä (a) nimiehdotus on moitteeton, mutta (b) esillä ollut vaihtoehto (”sioux”) on vanhentunut tai harhaan johtava eikä sovellu vaihtoehtoiseksi nimeksi.

dar    Dargwa - ehdotus: dargva

Korpela:  Nykysuomen sivistyssanakirjassa esiintyy ”dargiini”, joka on ilmeisesti sama kuin dargwa (jolle englannissa on myös nimi ”Dargin”). Suomalaisessa tietosanakirjassa taas on: ”dargi, kaukasialaisten kielten koillisryhmän kieli Dagestanissa Neuvostoliitossa” (ja kansannimenä ”dargit, darginit”). Sopisiko näistä jompikumpi paremmin kuin ”dargva”?

Työryhmän vastaus:  Muutos vaatii lisäperusteluja, mahdollisuus lisäkommentointiin.

day    Dayak - uusi ehdotus: dayak (pro dajak)

Korpela:  Tässä suomalaistettu muoto ”dajakki” tuntuisi sopivammalta, koska se esiintyy (ainoana) muotona Nykysuomen sivistyssanakirjassa.

Salminen (lpm):  dajak → dayak.  Jos mukautetaan, niin dajakki on tietysti parempi kuin sekamuoto ”dajak”.

Työryhmän vastaus:  Mukauttamaton nimi vaikuttaa tässä selkeimmältä vaihtoehdolta, joten Salmisen muutosehdotus hyväksytään, mahdollisuus lisäkommentointiin.

den    Slave (Athapascan) - uusi ehdotus: slave (pro athapaska-slavi)

Korpela:  Ehdottaisin nimeä ”athapaski-slavi” (jos edellä ehdottamani ”athapaski” hyväksytään).

Salminen (okt):  athapaska-slavi → slave. Englannin ”Slave” (tai ”Slavey”) viittaa yhteen athabasca-kielistä [sic!]. Nimeä ei ole syytä mukauttaa eikä suomessa ole homonymian vaaraa, joten ehdotettu yhdysmuoto on paitsi virheellinen myös tarpeeton. Tietysti ”oikea” nimi suomeksi olisi ”orja”: kieltä puhutaan käsittääkseni juuri Ison Orjajärven seudulla.

Miestamo:  Ehdotan suomalaiseksi asuksi ’slevi’, sillä kielen engl. nimi ’Slave’ ääntyy [slevi]. Asun ’slevi’ kanssa tarkennus ’athapaska-’ lienee tarpeeton. Omakielinen nimi on ’dene’, joka olisi tietysti vielä parempi, mutta kielitieteellisessä kirjallisuudessa käytetään edelleen tavallisimmin nimeä ’Slave’ [slevi].

Työryhmän vastaus:  Mukauttamaton nimi vaikuttaa tässä selkeimmältä vaihtoehdolta, joten Salmisen muutosehdotus hyväksytään, mahdollisuus lisäkommentointiin.

dsb    Lower Sorbian - vahvistus: alasorbi

Salminen (mtt): Tässä (a) nimiehdotus on moitteeton, mutta (b) esillä ollut vaihtoehto (”ala-sorbi”) on harhaan johtava tai virheellinen eikä sovellu vaihtoehtoiseksi nimeksi.

dv, div    Divehi - uusi ehdotus: divehi (pro malediivi)

Salminen (hkt):  malediivi → divehi. Tämän kielen kohdalla ei liene mitään syytä vaihtaa sen englanninkielistä ja muutenkin kansainvälisessä käytössä olevaa nimeä. ”Malediivi” kuulostaa hieman oudolta, koska se tuntuu pikemmin viittaavan yhteen Malediivien saarista kuin siellä puhuttuun kieleen, joten vaihtoehtoinen kielen nimi olisi jälleen ehkä oudosti mutta väistämättä monikollinen ”malediivit”.

Tikkanen:  malediivi → divehi.. (Huom! Dhivehi on kielen oma virallinen nimi; Malediivit on valtio, jossa puhutaan muutakin kuin divehiä.).

Mikkonen:  Miksi ei dhivehi, jos se on kielen oma virallinen nimi?

Työryhmän vastaus:  Lähes yksimielinen muutosehdotus hyväksytään, mahdollisuus lisäkommentointiin.

dyu    Dyula - uusi ehdotus: dyula (pro djula)

Salminen (lpm):  djula → dyula

Työryhmän vastaus:  Muutosehdotus hyväksytään, mahdollisuus lisäkommentointiin.

dz, dzo    Dzongkha - uusi ehdotus: dzongkha (pro bhutani)

Salminen (hkt):  bhutani → dzongkha. Tämän kielen kohdalla ei liene mitään syytä vaihtaa sen englanninkielistä ja muutenkin kansainvälisessä käytössä olevaa nimeä. Lisäksi vaikka dzongkhalla olisikin englanniksi synonyymi ”Bhutanese”, sen suomenkielinen vastine ei olisi ”bhutani” vaan bhutan (vertaa edellä as, asm).

Työryhmän vastaus:  Muutosehdotus hyväksytään, mahdollisuus lisäkommentointiin.

egy    Egyptian (Ancient) - vahvistus: muinaisegypti

Salminen (hkt):  muinaisegypti → egypti.  Koska ”muinaisegyptistä” kehittyneellä kielimuodolla on oma nimensä eli kopti, on määriteosa nimessä tosiaankin tarpeeton. Ilmeisesti muinais-määritteen avulla halutaan tehdä tarkka ero kaikista myöhemmistä Egyptissä puhutuista kielimuodoista, joten joissain yhteyksissä se voi olla paikallaan; vertaa (muinais)preussi.

Työryhmän vastaus:  ”Muinais”-määritteellä pyritään välttämään sekaannuksia.

el, gre/ell    Greek, Modern (1453-) - ehdotus: kreikka

Salminen (hkt):  kreikka → nykykreikka. Edellisen (egy) vastakohtatapaus: kreikka ilman määriteosaa kattaa myös muinaiskreikan, joten täsmennys on tarpeellinen, vallankin jos kotoistus lähtee mainitun englanninkielisen nimen mukaisesta asusta. Useimmissa käytännön tilanteissa ja nykykielestä puhuttaessa tietysti oikea nimi on kreikka; eri tarkoituksiin pitää olla eri listat.

Työryhmän vastaus:  Muutos vaatii lisäperusteluja, mahdollisuus lisäkommentointiin.

es, spa    Spanish; Castilian - vahvistus: espanja

Salminen (mtt): Tässä (a) nimiehdotus on moitteeton, mutta (b) englanninkielisistä nimistä toisenkin vastine kannattaa varauksin hyväksyä vaihtoehtoiseksi nimeksi:  [Spanish; Castilian → Spanish (Castilian)]  espanja → espanja (kastilia).

et, est    Estonian - vahvistus: viro

Salminen (mtt): Tässä (a) nimiehdotus on moitteeton ja (b) esillä ollut vaihtoehto soveltuu hyvin vaihtoehtoiseksi nimeksi: viro → viro (eesti).

eu, baq/eus    Basque - vahvistus: baski

Salminen (mtt): Tässä (a) nimiehdotus on moitteeton ja (b) esillä ollut vaihtoehto soveltuu hyvin vaihtoehtoiseksi nimeksi (englannissakin):  [Basque → Basque (Euskara)]  baski → baski (euskara).

fa, per/fas    Persian - uusi ehdotus: farsi; persia (pro persia)

Salminen (mtt): Tässä (a) nimiehdotus on moitteeton, mutta (b) esillä ollut vaihtoehto (”farsi”) on vanhentunut tai harhaan johtava eikä sovellu vaihtoehtoiseksi nimeksi.

Mikkonen:  Jos lisäkommentit puoltavat persiaa, voinee farsin unohtaa tässä yhteydessä ja antaa maahanmuuttajien itsensä puhua farsia.

Työryhmän vastaus:  Farsi-nimen käyttö on nyttemmin levinnyt yhä laajemmalle, yliopiston lisäksi mm. maahanmuuttajien parissa työskentelyyn, esim. erityisesti farsin kielen tulkkina. Mahdollisuus lisäkommentointiin.

ff, ful    Fulah - vahvistus: fulani

Salminen (hkt):  [Fulah → Fulani (Fulfulde, Fulah)]  fulani → fulani (fulfulde, fula). Asiaa tarkistamatta arvelin, että ”Fulah” olisi englannissa aivan marginaalinen nimimuoto, mutta hakukoneen tulosten perusteella sillä on jos ei laaja niin ainakin vannoutunut käyttäjäkuntansa, vaikka se tuntuu paluulta jonnekin siirtomaa-ajan käytäntöihin. Kaikissa englanninkielisistä afrikkalaisten kielten peruslähteistä löytyvät tavallisesti vaihtoehdot ”Fulfulde” tai ”Fulani”.

fon    Fon - vahvistus: fon

Salminen (mtt): Tässä (a) nimiehdotus on moitteeton, mutta (b) esillä ollut vaihtoehto (”fong”) on harhaan johtava tai virheellinen eikä sovellu vaihtoehtoiseksi nimeksi.

gaa    Ga - uusi ehdotus: gã (pro ga)

Salminen (vkt): Englanninkielisestä nimestä ja sitä kautta myös nimiehdotuksesta puuttuu tarke:   [Ga → Gã]  ga → gã.

Työryhmän vastaus:  Muutosehdotus hyväksytään, mahdollisuus lisäkommentointiin.

gay    Gayo - uusi ehdotus: gayo (pro gajo)

Salminen (lpm):  gajo → gayo

Työryhmän vastaus:  Muutosehdotus hyväksytään, mahdollisuus lisäkommentointiin.

gba    Gbaya - uusi ehdotus: gbaya (pro gbaja)

Salminen (lpm):  gbaja → gbaya

Työryhmän vastaus:  Muutosehdotus hyväksytään, mahdollisuus lisäkommentointiin.

gd, gla    Gaelic; Scottish Gaelic - vahvistus: gaeli

Salminen (mtt):  Tämä on hankalasti tulkittava erikoistapaus, mutta nimiehdotus on ainakin englanninkielisen nimen täsmennyksen jälkeen moitteeton:  [Gaelic; Scottish Gaelic → Scottish Gaelic]. Englannin ”Gaelic” on kaksitulkintainen: varsin yleistä on sen käyttö kattonimityksenä, jonka alle lisäksi kuuluvat iiri ja manksi [sic!]. Mutta koska nuo kielet esiintyvät listassa erikseen, tässä viittataan varmastikin vain Skotlannissa puhuttavaan kieleen, jolle suomeksi riittää nimeksi gaeli; ”skottigaeli” tuntuisi jopa harhaan johtavalta.

gez    Geez - ehdotus: ge’ez

Salminen (mtt): Tässä (a) nimiehdotus on moitteeton, mutta (b) esillä ollut vaihtoehto (”etiopia, muinaisetiopia”) on vanhentunut tai harhaan johtava eikä sovellu vaihtoehtoiseksi nimeksi. Myös: [Geez → Ge’ez].

gil    Gilbertese - vahvistus: kiribati

Salminen (mtt): Tässä (a) nimiehdotus on moitteeton, mutta (b) englanninkielinen nimi on virheellinen tai hämärä tai vanhentunut: [Gilbertese → Kiribati].

gl, glg    Gallegan - vahvistus: galicia

Salminen (mtt): Tässä (a) nimiehdotus on moitteeton, mutta (b) esillä ollut vaihtoehto (”galitsia”) on virheellinen eikä sovellu vaihtoehtoiseksi nimeksi ja (c) englanninkielinen nimi on virheellinen tai hämärä tai vanhentunut: [Gallegan → Galician (Gallego)].

gu, guj    Gujarati - uusi ehdotus: gujarati (pro gudžarati)

Salminen (lpm):  gudžarati → gujarati (gudžarati)

Työryhmän vastaus:  Muutosehdotus hyväksytään, mahdollisuus lisäkommentointiin.

Parpola:  gujarati

gv, glv    Manx - ehdotus: manx

Salminen (lvm): Tässä tapauksessa olisi (ehkä yllättäen) nähdäkseni tarpeen enempikin kotoistus: manx → manksi.

Työryhmän vastaus:  Muutos vaatii lisäperusteluja, mahdollisuus lisäkommentointiin.

gwi    Gwich´in - uusi ehdotus: gwich’in (pro gwitšin)

Salminen (lpm):  Tässä tapauksessa (a) nimiehdotus on tarpeettomasti mukautettu (kysymyksessä amerikkalainen kieli), (b) esillä ollut vaihtoehto (”gwitsin”) on virheellinen eikä sovellu vaihtoehtoiseksi nimeksi ja (c) englanninkielinen nimi on kirjoitettu väärin:  [Gwich´in → Gwich’in]  gwitšin → gwich’in.

Työryhmän vastaus:  Muutosehdotus hyväksytään, mahdollisuus lisäkommentointiin.

hil    Hiligaynon - uusi ehdotus: hiligaynon (pro hiligaino)

Salminen (lpm):  hiligaino → hiligaynon

Työryhmän vastaus:  Muutosehdotus hyväksytään, mahdollisuus lisäkommentointiin.

him    Himachali - uusi ehdotus: himachali (pro himatšali)

Korpela:  Ehdottaisin sitaattilainaa ”himachali” alussa mainitsemini perustein.

Salminen (lpm):  himatšali → himachali (himatšali)

Parpola:   himatšali → himachali

Työryhmän vastaus:  Yksimielinen muutosehdotus hyväksytään, mahdollisuus lisäkommentointiin.

hmn    Hmong - vahvistus: hmong

Salminen (mtt): Tässä (a) nimiehdotus on moitteeton, mutta (b) esillä ollut vaihtoehto (”miao”) on vanhentunut tai harhaan johtava eikä sovellu vaihtoehtoiseksi nimeksi.

hr, scr/hrv    Croatian - vahvistus: kroatia

Salminen (mtt): Tässä (a) nimiehdotus on moitteeton, mutta (b) esillä ollut vaihtoehto (”kroaatti”) on harhaan johtava tai virheellinen eikä sovellu vaihtoehtoiseksi nimeksi.

hsb    Upper Sorbian - vahvistus: yläsorbi

Salminen (mtt): Tässä (a) nimiehdotus on moitteeton, mutta (b) esillä ollut vaihtoehto (”ylä-sorbi”) on harhaan johtava tai virheellinen eikä sovellu vaihtoehtoiseksi nimeksi.

Sihteeri:  Ehdotuskentän [M] on jäänyt epähuomiossa dokumenttiin aikaisemmista käsittelyvaiheista.

ht, hat    Haitian; Haitian Creole - vahvistus: haiti

Salminen (mtt): Tässä (a) nimiehdotus on moitteeton, mutta (b) esillä ollut vaihtoehto (”haitinkreoli”) on harhaan johtava tai virheellinen eikä sovellu vaihtoehtoiseksi nimeksi.

ii, iii    Sichuan Yi - uusi ehdotus: sichuanin-yi (pro pohjois-ji)

Salminen (hkt):  [Sichuan Yi → Sichuan Yi; Northern Yi] pohjois-ji → sichuanin-yi; pohjois-yi. On totta, että kysymyksessä olevat kaksi kielen nimeä vastaavat toisiaan kohtalaisen tarkasti, mutta silti käännös, jossa määriteosaksi maakunnan nimen paikalle vaihdetaan ilmansuunta, tuntuu harhaan johtavalta. Mukauttaminen ei ole tarpeen ainakaan Kiinan eteläisten osien vähemmistökielten kohdalla.

Halén:  Sichuan Yi  =  pohjois-yi (ei ”pohjois-ji”). Yi ääntyy ”ii”, y- on vain ortografisen konvention tuoma valekonsonantti).

Mikkonen:  Jos kieltä puhutaan Sichuanin maakunnassa, olisi johdonmukaista, että maakunnan nimi näkyisi kielen nimityksessä. Siksi pitäisin parhaana vaihtoehtona nimitystä sichuanin-yi.

Työryhmän vastaus:  Salmisen muutosehdotus hyväksytään, mahdollisuus lisäkommentointiin.

ijo    Ijo - ehdotus: ijo

Miestamo:   ’Idžo’ olisi ääntämyksen kannalta suomen kielen mukainen asu.

Työryhmän vastaus:  Muutos vaatii lisäperusteluja, mahdollisuus lisäkommentointiin.

ik, ipk    Inupiaq - uusi ehdotus: iñupiaq (pro inupiak)

Salminen (lpm):  Tässä tapauksessa (a) nimiehdotus on tarpeettomasti mukautettu (kysymyksessä amerikkalainen kieli) ja (b) englanninkielisestä nimestä ja sitä kautta myös nimiehdotuksesta puuttuu tarke (se tosin nimestä usein unohtuu):  [Inupiaq → Iñupiaq]  inupiak → iñupiaq

Työryhmän vastaus:  Muutosehdotus hyväksytään, mahdollisuus lisäkommentointiin.

inc    Indic (Other) - uusi ehdotus: muut indoarjalaiset kielet (pro muut intialaiset kielet)

Salminen (okt):  muut intialaiset kielet → muut indoarjalaiset kielet. Englannin ”Indic” eli ”Indo-Aryan” tarkoittaa indoeurooppalaisen kielikunnan indoiranilaisen eli arjalaisen haaran indoarjalaista alahaaraa; muuta nimeä suomeksi ei ole. Nimitys ”intialaiset kielet” sen sijaan viittaisi ylipäänsä Intian alueen kieliin kielisukulaisuudesta huolimatta.

Tikkanen:  muut intialaiset kielet → muut indoarjalaiskielet (Indic = indoarjalainen kieliryhmä).

Parpola:  Tapani Salminen on oikeassa esittäessään Indic -termin käännökseksi indoarjalaiset kielet (saksassakin sanskritista aiemmin käytetty nimitys Altindisch on hylätty ja sen tilalla on nykyisin Altindoarisch).

Työryhmän vastaus:  Yksimielinen muutosehdotus hyväksytään, mahdollisuus lisäkommentointiin.

inh    Ingush - ehdotus: inguuši

Salminen (lvm):  Tässä tapauksessa olisi (ehkä yllättäen) nähdäkseni tarpeen enempikin kotoistus: inguuši → inguusi.

Mikkonen:  Alue on kaikilla kielillä suhu-s:llinen. Suomeksi Ingušia. Venäjäksi vastaava äänne on suhu-s. Outoa, että tästä pudotettaisiin suhu pois.

Työryhmän vastaus:  Muutosehdotus vaatii lisäperusteluja, mahdollisuus lisäkommentointiin.

ira    Iranian (Other) - uusi ehdotus: muut iranilaiset kielet (pro muut iranilaiskielet)

Salminen (vkt):  muut iranilaiskielet → muut iranilaiset kielet. Tässä tapauksessa (a) nimiehdotus kaipaa vähäistä korjausta ja (b) esillä ollut vaihtoehto (”iran”) on virheellinen eikä sovellu vaihtoehtoiseksi nimeksi.

Työryhmän vastaus:  Muutosehdotus hyväksytään, mahdollisuus lisäkommentointiin.

iro    Iroquoian languages - ehdotus: irokeesikielet

Korpela:  Ehdotan lyhyempää muotoa ”irokeesi” (kuten SFS-ISO 639:ssä).

Salminen (mtt): Tässä (a) nimiehdotus on moitteeton, mutta (b) esillä ollut vaihtoehto (”irokeesi”) on harhaan johtava tai virheellinen eikä sovellu vaihtoehtoiseksi nimeksi.

Työryhmän vastaus:  Ehdotettua muutosta on vastustettu, mahdollisuus lisäkommentointiin.

iu, iku    Inuktitut - uusi ehdotus: inuktitut (pro eskimo)

Salminen (okt):  eskimo → inuktitut. Inuktitut on yksi kolmesta eskimolais-aleuttilaisen kielikunnan eskimolaisen haaran inuittilaisen alahaaran kieliryhmästä (muut ovat listassakin mainitut grönlanti [sic!] ja iñupiaq [sic!]). Eskimo tarkoittaa vain mainittua eskimolaista haaraa kokonaisuudessaan. Vaihtoehtona esillä ollut yhdysmuoto (”inuktitut-eskimo”) ei ole käytössä missään.

Työryhmän vastaus:  Muutosehdotus hyväksytään, mahdollisuus lisäkommentointiin.

ka, geo/kat    Georgian - vahvistus: georgia

Salminen (mtt): Tässä (a) nimiehdotus on moitteeton, mutta (b) esillä ollut vaihtoehto (”kartveli”) on vanhentunut tai harhaan johtava eikä sovellu vaihtoehtoiseksi nimeksi.

kaa    Kara-Kalpak - vahvistus: karakalpakki

Salminen (mtt): Tässä (a) nimiehdotus on moitteeton, mutta (b) englanninkielinen nimi on virheellinen tai hämärä tai vanhentunut: [Kara-Kalpak → Karakalpak].

kab    Kabyle - ehdotus: kabyyli

Salminen (mtt): Tässä (a) nimiehdotus on moitteeton, mutta (b) esillä ollut vaihtoehto (”kabili, kabyli”) on harhaan johtava tai virheellinen eikä sovellu vaihtoehtoiseksi nimeksi.

Miestamo:  ’Kabili’ olisi ääntämyksen kannalta suomen kielen mukainen asu. Tätä asua on käyttänyt suomenkielisissä yhteyksissä myös kieltä tutkinut suomalainen Johanna Kuningas.

Työryhmän vastaus:  Ehdotettua muutosta on vastustettu, mahdollisuus lisäkommentointiin.

kac    Kachin - uusi ehdotus: kachin (pro džingpho)

Korpela:  Tuntuu oudolta, että suomalainen nimi on täysin erilainen kuin englannin- ja ranskankielinen. Onkohan ”džingpho” edes sopiva translitteraatio sanasta ”Jingphaw”? Tässäkin osavaltiosta (ja kansasta) käytetyn nimen asu puoltaisi sitaattilainaa: ”kachin”.

Salminen (lpm):  [Kachin → Kachin (Jingpo)]  džingpho → kachin. Tässä on englanniksi ja suomeksi käytetty eri synonyymejä, lisäksi mukana osittainen mukauttaminen. ”Jingpo” on käsittääkseni pinyin-transkription mukainen asu samoin kuin ”Zhuang” (za, zha), niitä voi kyllä suosia.

Työryhmän vastaus:  Yksimielinen muutosehdotus hyväksytään, mahdollisuus lisäkommentointiin.

kbd    Kabardian - vahvistus: kabardi

Salminen (mtt): Tässä (a) nimiehdotus on moitteeton, mutta (b) englanninkielisestä nimestä on muita, nähdäkseni usein parempiakin variantteja:  [Kabardian → Kabard or Kabardian].

khi    Khoisan (Other) - uusi ehdotus: muut khoisan-kielet (pro muut khoisankielet)

Salminen (vkt): Tässä nimiehdotus kaipaa vähäistä korjausta: muut khoisankielet → muut khoisan-kielet.

Työryhmän vastaus:  Muutosehdotus hyväksytään, mahdollisuus lisäkommentointiin.

ki, kik    Kikuyu; Gikuyu - ehdotus: kikuju

Salminen (lpm):  kikuju → kikuyu

Työryhmän vastaus:  Muutos vaatii lisäperusteluja nimen yleisen käytön vuoksi, mahdollisuus lisäkommentointiin.

kj, kua    Kuanyama; Kwanyama - uusi ehdotus: kwanyama (pro kuanjama)

Salminen (lpm):  [ Kuanyama; Kwanyama → Kwanyama]  kuanjama → kwanyama

Työryhmän vastaus:  Muutosehdotus hyväksytään, mahdollisuus lisäkommentointiin.

kl, kal    Kalaallisut; Greenlandic - uusi ehdotus: kalaallisut; grönlanti (pro kalaallisut)

Korpela:  SFS-ISO 639 mainitsee nimet ”grönlanti, grönlannineskimo, inuit”. Minusta pitäisi valita jokin näistä, mieluiten ensimmäinen, eikä nimeä, jota tavallinen suomalainen tuskin osaa sijoittaa edes oikeaan maanosaan kuin sattumalta. Kielennimi ”grönlanti” on myös Suomen kielen perussanakirjassa hakusanana.

Salminen (okt):  [Kalaallisut; Greenlandic → Greenlandic]  kalaallisut → grönlanti. Ei ole syytä ryhtyä käyttämään grönlannin grönlanninkielistä nimeä muissa kielissä, kun tunnettu, vakiintunut, toimiva ja moitteeton nimi on olemassa.

Työryhmän vastaus:  Tunnettuuden vuoksi on grönlanti syytä tuoda esiin, joskin kansainvälinen yleinen kehitys suuntautuu omakielisten nimien suosintaan.

krc    Karachay-Balkar - vahvistus: karatšai-balkaari

Salminen (mtt): Tässä (a) nimiehdotus on moitteeton, mutta (b) esillä ollut vaihtoehto (”karachay-balkar”) on harhaan johtava tai virheellinen eikä sovellu vaihtoehtoiseksi nimeksi.

kro    Kru - ehdotus: kru-kielet

Salminen (mtt):  Tämä on hankalasti tulkittava erikoistapaus, mutta nimiehdotus on ainakin englanninkielisen nimen täsmennyksen jälkeen moitteeton:  [Kru → Kru languages].  Jos englannin ”Kru” tarkoittaa tässä kielikuntaa, mikä vaikuttaa todennäköiseltä, niin kru-kielet on silloin tietysti oikein. ”Kru” esiintyy kuitenkin myös yhden kielikuntaan kuuluvan kielen synonyymisenä nimenä, joten sekin tulkinta olisi periaatteessa mahdollinen.

Työryhmän vastaus:  Mahdollisuus lisäkommentointiin.

ks, kas    Kashmiri - uusi ehdotus: kashmiri (pro kašmiri)

Salminen (lpm):  kašmiri → kashmiri (kašmiri)

Parpola:  kashmiri. Kashmirin kohdalla ei tule käyttää hattu-s:ää jos osavaltion nimi kirjoitetaan Kashmir.

Mikkonen:  Alue on Kashmir. Miksi kielen nimityksessä yksimielisesti loppu-i? Muissa tapauksissa on loppu-i:töntä muotoa perusteltu sillä, että nimityksen tulisi olla samanlainen kuin alueennimi.

Työryhmän vastaus:  Yksimielinen muutosehdotus hyväksytään, mahdollisuus lisäkommentointiin.

kum    Kumyk - vahvistus: kumykki

Salminen (mtt): Tässä (a) nimiehdotus on moitteeton, mutta (b) esillä ollut vaihtoehto (”kumukki”) on harhaan johtava tai virheellinen eikä sovellu vaihtoehtoiseksi nimeksi.

kv, kom    Komi - vahvistus: komi

Salminen (mtt): Tässä (a) nimiehdotus on moitteeton, mutta (b) esillä ollut vaihtoehto (”syrjääni”) on vanhentunut tai harhaan johtava eikä sovellu vaihtoehtoiseksi nimeksi.

lad    Ladino - uusi ehdotus: ladino; juutalaisespanja (pro ladino)

Korpela:  Nimi ”juutalaisespanja” olisi varmaankin paljon laajemmin ymmärrettävä kuin ”ladino”, varsinkin kun ”ladinon” tapaisia sanoja on käytössä muissa merkityksissä, jopa sana ”ladino” myös toisen kielen (retoromaanin) nimityksenä. Nimeä tuskin voi pitää poliittisesti sen epäkorrektimpana kuin juutalaisarabiaa tai juutalaispersiaa.

Salminen (mtt):  Tässä (a) nimiehdotus on moitteeton ja (b) esillä ollut vaihtoehto (”juutalaisespanja”) soveltuu varauksin vaihtoehtoiseksi nimeksi, mutta (c) on myös olemassa ehkä vielä käyttökelpoisempi nimi: [Ladino → Judezmo (Judeo-Spanish, Ladino)]  ladino → judezmo (juutalaisespanja, ladino).

Työryhmän vastaus:  Muutosehdotuksen perustelu hyväksytään, mahdollisuus lisäkommentointiin.

lb, ltz    Luxembourgish; Letzeburgesch - uusi ehdotus: luxemburg (pro letzeburg)

Korpela:  Ymmärrettävyyden takia olisi mielestäni ”luxemburg” asetettava ilman muuta etusijalle.

Salminen (hkt):  [Luxembourgish; Letzeburgesch → Luxembourgian] letzeburg → luxemburg. Tämän kielen kohdalla sekavat englanninkieliset nimet ovat aiheuttaneet sotkua. Ei ole syytä vaihtaa luxemburgin nimeä luxemburginkieliseksi (vaikka sen kirjoittaisi oikeinkin).

Mikkonen:  Outoa, että tässä ei omakielisyys paina mitään.

Työryhmän vastaus:  Yksimielinen muutosehdotus hyväksytään, mahdollisuus lisäkommentointiin.

li, lim    Limburgan; Limburger; Limburgish - uusi ehdotus: limburg (pro  limburgi)

Salminen (hkt):  [Limburgan; Limburger; Limburgish → Limburgian]  limburgi → limburg. Tämän kielen kohdalla sekavat englanninkieliset nimet ovat aiheuttaneet sotkua. Limburgin perään ei kuulu yksikön nominatiivissa i:tä (vertaa edellä as, asm).

Työryhmän vastaus:  Muutosehdotus hyväksytään, mahdollisuus lisäkommentointiin.

lu, lub    Luba-Katanga - vahvistus: luba (Katanga) 
lua    Luba-Lulua - vahvistus: luba (Lulua)

Salminen (ske):  Kun kahdella tai useammalla kielellä on sama nimi, niiden välille on kielilistoissa saatava aikaiseksi ero maahan tai alueeseen viittaamalla, mikä on onnistunut tässä tapauksessa; esillä olleet vaihtoehdot (katangan luba, katanganluba ja luba, luluanluba) ovat heikkoja. (Tosin myös ”Katangan luba” ja ”Luluan luba” olisivat mahdollisia ilmauksia, joskin siitä saattaa käsittää väärin, että kysymyksessä ovat yhden luban kielen murteet; kysymyksessä ovat läheiset, mutta silti erilliset sukukielet.)

lui    Luiseno - uusi ehdotus: luiseño (pro luiseno)

Salminen (vkt): Englanninkielisestä nimestä ja sitä kautta myös nimiehdotuksesta puuttuu tarke:  [Luiseno → Luiseño]  luiseno → luiseño.

Miestamo:  Puuttuuko ’n’:n päältä tilde? Yleensä kielen nimi on asussa ’luiseño’.

Työryhmän vastaus:  Yksimielinen muutosehdotus hyväksytään, mahdollisuus lisäkommentointiin.

luo    Luo (Kenya and Tanzania) - vahvistus: luo

Salminen (ske):  [Luo (Kenya and Tanzania) → Luo]. Tässä tapauksessa synonyymiä ei esiinny listassa eikä välttämättä muutenkaan, sillä Sudanissa puhuttu ”Luo” tunnetaan paremmin muilla nimillä (vertaa myös ”Batak”).

lus    Lushai - uusi ehdotus: lushai (pro lušai)

Salminen (lpm):  lušai → lushai

Työryhmän vastaus:  Muutosehdotus hyväksytään, mahdollisuus lisäkommentointiin.

lv, lav    Latvian - vahvistus: latvia

Salminen (mtt): Tässä (a) nimiehdotus on moitteeton, mutta (b) esillä ollut vaihtoehto (”lätti”) on vanhentunut tai harhaan johtava eikä sovellu vaihtoehtoiseksi nimeksi.

mak    Makasar - vahvistus: makassar

Salminen (mtt): Tässä (a) nimiehdotus on moitteeton, mutta (b) englanninkielinen nimi on virheellinen tai hämärä tai vanhentunut: [Makasar → Makassar or Makassarese].

map    Austronesian (Other) - vahvistus: muut austronesialaiset kielet

Salminen (mtt): Tässä (a) nimiehdotus on moitteeton, mutta (b) esillä ollut vaihtoehto (”austronesia”) on harhaan johtava tai virheellinen eikä sovellu vaihtoehtoiseksi nimeksi.

mas    Masai - ehdotus: maasai

Salminen (lpm):  maasai → masai

Työryhmän vastaus:  Muutos vaatii lisäperusteluja nimen yleisen käytön vuoksi, mahdollisuus lisäkommentointiin.

mdf    Moksha - ehdotus: mokša

Korpela:  Olisiko ”mokšamordva” useimmille ymmärrettävämpi nimitys?

Työryhmän vastaus:  Muutos vaatii lisäperusteluja, mahdollisuus lisäkommentointiin.

mg, mlg    Malagasy - vahvistus: malagassi

Salminen (mtt): Tässä (a) nimiehdotus on moitteeton, mutta (b) esillä ollut vaihtoehto (”malagasi, madagassi”) on harhaan johtava tai virheellinen eikä sovellu vaihtoehtoiseksi nimeksi.

mh, mah    Marshallese - ehdotus: marshall

Salminen (hkt):  marshall → marshallinsaaret tai Marshallinsaarten kieli. Englannissa on mahdollista johtaa kielen nimi maan nimen määriteosasta, mutta suomessa siihen ei ole keinoja: Marshallinsaarten asukkaat siis puhuvat nähdäkseni marshallinsaaria. Lisäämällä i loppuun saadaan nimestä vain vieläkin omituisempi.

Mikkonen:  Outoa puhetta, että kieli voisi olla nimeltään ”marshallinsaaret". Suomeksi voi aivan hyvin käyttää paikannimipohjaista nimitystä marshall.

Työryhmän vastaus:  Muutos vaatii lisäperusteluja, mahdollisuus lisäkommentointiin.

mis    Miscellaneous languages - uusi ehdotus: luokittelemattomat kielet (pro sekalaiset kielet)

Korpela:  Olisiko ”luokittelemattomat kielet” parempi, vaikka se onkin erityyppinen ilmaisu kuin englanninkielinen? Kyseessähän on kuitenkin koodi, joka on tarkoitettu kielille, joille ei ole omaa koodia ja joita ei voi ilmaista edes kielikuntakohtaisilla koodeilla (kuten fiu ja ine), esim. etruskille.

Salminen (mtt):  sekalaiset kielet → sekalaisia kieliä

Työryhmän vastaus:  Korpelan muutosehdotus hyväksytään, mahdollisuus lisäkommentointiin.

ml, mal    Malayalam - uusi ehdotus: malayalam (pro malajalam)

Salminen (lpm):  malajalam → malayalam (malajalam)

Parpola:  Kannatan Tapani Salmisen esitystä kirjoittaa malayalam (tai sitten pidentäen kuten alkukielessä: malayaalam), ei malajalam (malayalamia puhutaan Keralassa).

Työryhmän vastaus:  Yksimielinen muutosehdotus hyväksytään, mahdollisuus lisäkommentointiin.

mni    Manipuri - uusi ehdotus: manipuri (pro meitei)

Korpela:  Ehdottaisin tähän nimeä ”manipuri”, ellei ole hyvää perustetta sille, että suomessa käytetään aivan eri nimeä kuin englannissa.

Salminen (hkt):  [Manipuri → Manipuri (Meithei)]  meitei → manipuri (meithei). Tässä on kovin oudosti englantiin valittu yksi ja suomeen toinen synonyymi, molemmat ovat nimittäin käypiä kummassakin kielessä. Samoin mukauttaminen on kokonaan tarpeetonta, sillä vaikka kieltä puhutaan Intian alueella, se kuuluu pikemmin Kaakkois-Aasian kieliin (eikä th:hon ylipäänsä kannattaisi kajota).

Halén:  Intian alueen äännejärjestelmissä aspiraatio on oleellisen tärkeä. Siksi on parempi kirjoittaa manipurin toisintonimeksi meithei (eikä ”meitei”), onhan listassa analogisesti ja oikein myös awadhi (eikä siitä muokattu ”awadi” tai ”avadi”).

Miestamo:  Asu ’meithei’ olisi oikeampi kuin ehdotettu ’meitei’. Kielessä on ero aspiroidun ja aspiroimattoman klusiilin välillä, ja kielitieteellisessä kirjallisuudessa käytetään yleisimmin asua ’meithei’.
(28.2.2005) Esittäisin vielä seuraavan perustelun asun 'meithei' puolesta koodille 'mni': Joidenkien kommentaattorien ehdottama 'manipuri' on Chelliahin (1997) mukaan paikannimestä johdettu kielen nimi, jota kyllä käyttävät Intian hallitus ja ei-äidinkieliset intialaiset kielentutkijat; äidinkieliset intialaiset kielentutkijat käyttävät omakielistä nimeä 'meithei', jonka myös kansainvälinen tiedeyhteisö on havaintojeni mukaan pitkälti omaksunut. Omakielisiä nimiä lienee syytä tällaisissa tapauksissa suosia.
Lähde: Chelliah, Shobhana L. 1997. A Grammar of Meithei. Mouton Grammar Library 17. Berlin: Mouton de Gruyter.

Työryhmän vastaus:  Lähes yksimielinen muutosehdotus hyväksytään, mahdollisuus lisäkommentointiin.

mo, mol    Moldavian - vahvistus: moldavia

Salminen (mtt): Tässä (a) nimiehdotus on moitteeton, mutta (b) esillä ollut vaihtoehto (”moldova”) on harhaan johtava tai virheellinen eikä sovellu vaihtoehtoiseksi nimeksi.

mos    Mossi - uusi ehdotus: mossi (pro mosi)

Salminen (lpm):  mosi → mossi

Työryhmän vastaus:  Muutosehdotus hyväksytään, mahdollisuus lisäkommentointiin.

mul    Multiple languages  - uusi ehdotus: monia kieliä (pro monikielinen)

Salminen (mtt):  monikielinen → monia kieliä

Työryhmän vastaus:  Muutosehdotus hyväksytään, mahdollisuus lisäkommentointiin.

mus    Creek - uusi ehdotus: creek (pro muskogi)

Korpela:  Englanninkielisen nimen perässä oleva ”[Fr: muskogee]” tuntuu tarpeettomalta, jopa hämärältä – onko selvää, mitä se tarkoittaa? (Koodi ilmeisesti tarkoittaa muskogikieliä, joista creek-intiaanien kieli on vain yksi, mutta selviää kai se suomenkielisestä nimestä yhtä hyvin?)
Sihteerin pikavastaus:  ”[Fr: muskogee]” on jäänyt epähuomiossa kannanottopyyntöön. Sen tarkoituksena oli informoida työryhmää alkuperäisen käännöksen yhteydestä kielen ranskankieliseen nimeen.

Salminen (lpm):  Tässä tapauksessa (a) nimiehdotus on tarpeettomasti mukautettu (kysymyksessä amerikkalainen kieli), mutta (b) mainittu ranskalaisperäinen nimi soveltuu ilman mukauttamista hyvin vaihtoehtoiseksi nimeksi: muskogi → creek (muskogee).

Työryhmän vastaus:  Salmisen muutosehdotus hyväksytään, mahdollisuus lisäkommentointiin.

myn    Mayan languages - uusi ehdotus: maya-kielet

Korpela:  Minusta pelkkä ”maya” riittäisi, kuten SFS-ISO 639:ssä. Kyseessä on toki kieliryhmä, johon kuuluu eri kieliksi luettavissa olevia kielimuotoja, mutta esim. Suomalainen tietosanakirja käyttää ilmaisua ”maya-soke-kielet”. Onko siis ”mayakielet” jokin osa niistä. Jos pyritään korostamaan, että koodi viittaa ryhmään kieliä, saatetaan joutua siihen, että merkitys onkin suppeampi kuin jos ei olisi yritetty.

Salminen (vkt):  mayakielet → maya-kielet. Tässä tapauksessa (a) nimiehdotus kaipaa vähäistä korjausta ja (b) esillä ollut vaihtoehto (”maya”) on virheellinen eikä sovellu vaihtoehtoiseksi nimeksi.

Työryhmän vastaus:  Salmisen muutosehdotus hyväksytään, mahdollisuus lisäkommentointiin.

myv    Erzya - ehdotus: ersä

Korpela:  Olisiko ”ersämordva” useimmille ymmärrettävämpi nimitys?

Työryhmän vastaus:  Muutos vaatii lisäperusteluja, mahdollisuus lisäkommentointiin.

nai    North American Indian - ehdotus: Pohjois-Amerikan intiaanikielet

Salminen (mtt): Tässä (a) nimiehdotus olisi moitteeton, ellei (b) englanninkielinen nimi olisi ilmeisen virheellinen (niin kuin vaihtoehdosta päätellen joku on jo ehtinyt huomatakin):  [North American Indian → North American Indian (Other)]  Pohjois-Amerikan intiaanikielet → muut Pohjois-Amerikan intiaanikielet.

Työryhmän vastaus:  Muutos vaatii lisäperusteluja, mahdollisuus lisäkommentointiin.

nap    Neapolitan - vahvistus: napoli

Salminen (mtt): Tässä (a) nimiehdotus on moitteeton, mutta (b) esillä ollut vaihtoehto (”napolin italia”) on harhaan johtava tai virheellinen eikä sovellu vaihtoehtoiseksi nimeksi.

nb, nob    Norwegian Bokmål - uusi ehdotus:  norja (bokmål)   (pro norjan bokmål)

Korpela:  ”Kirjanorja” on SFS-ISO 639:n mukainen nimitys, joten käyttäisin sitä. Jos halutaan, että aakkostuu n:n kohdalle (sinänsä ymmärrettävää, koska käyttäjä yleensä kai etsii ensin listasta norjaa), niin voisi olla ”norja (kirjanorja)”. Ei se minusta ole kömpelömpi kuin ”norjan bokmål” (joka on vähän outo – emmehän sanoisi ”suomen savo” emmekä ”kreikan muinaiskreikka”).

Salminen (okt):  [Norwegian Bokmål → Bokmål] norjan bokmål → bokmål. Nimiehdotus on niin omituinen, että se voi tuskin perustua muuhun kuin erehdykseen. Englanniksikaan tuollaisia yhdysmuotoja ei käytetä, joten virhe on varmaan sattunut jo englanninkielistä listaa laadittaessa. Tavallisissa käyttöyhteyksissä tietysti norja mainitaan ensin ja sen kirjakielimuodot tunnistetaan sen jälkeen ilman ylimääräistä mainintaa norjasta. Vaihtoehtoisista nimistä uusnorjaa on jonkin verran suomessa viljelty, mutta kirjanorja tuntuu kovin oudolta, ja nynorskinkin voi sanoa olevan kirjanorjaa.

Työryhmän vastaus:  Muunlainen muutos vaatii lisäperusteluja, mahdollisuus lisäkommentointiin.

nd, nde    Ndebele, North - uusi ehdotus:  ndebele, pohjois-  (pro ndebele (pohjoinen))

Salminen (ske):  ndebele (pohjoinen) → pohjoisndebele. Tämän ilmansuuntien mukaan erotettavan kieliparin (toisena nr, nbl) nimien kotoistaminen on epäonnistunut pahasti: kun kysymyksessä ovat kielimuodot, joiden nimien samuus ei ole satunnaista, niille tarvitaan kullekin kokonainen, määriteosan sisältävä nimi, niin kuin on näköjään joku jo huomannutkin (tietysti voi tarvittaessa kirjoittaa englannin merkintää matkien ”ndebele, pohjois-”).

Työryhmän vastaus:  Muunlainen muutos vaatii lisäperusteluja, mahdollisuus lisäkommentointiin.

nds    Low German; Low Saxon - ehdotus: alasaksa

Salminen (hkt):  alasaksa → alasaksa; alasaksi. Tässä on sikäli erikoinen tapaus, että nimitykset ovat tosiaan lähes synonyymejä, mutta niillä on kuitenkin olennainen konnotaatioero. Nykyisestä Saksassa ja Alankomaissa puhutusta vähemmistökielestä käytettävä nimi on alasaksi; olennaista on eron tekeminen saksasta. Mutta historiallisessa katsannossa saksalainen kielialue on usein jaettu ala- ja yläsaksaan; tosin saksi-nimen (turhaan) välttämiseen suomessa saattaa vaikuttaa saksa-nimen läheisyys, samoin (turhan) tiukka uskollisuus siille (ylä)saksalaiselle näkemykselle, että alasaksia on pidettävä murteena eikä kielenä.

Työryhmän vastaus:  Muutos vaatii lisäperusteluja (saksaksi tämä on Niederdeutsch) , mahdollisuus lisäkommentointiin.

new    Newari; Nepal Bhasa - vahvistus: newari

Salminen (mtt): Tässä (a) nimiehdotus on moitteeton, mutta (b) englanninkielinen nimi on virheellinen tai hämärä tai vanhentunut:  [Newari; Nepal Bhasa → Newari]. Tässä englanninkielisistä nimistä toinen edustaa ilmeisen tarpeetonta natiivistamista.

ng, ndo    Ndonga - ehdotus: ndonga

Korpela:  Tunnistettavuuden kannalta kai ”ambo” kiistatta olisi selvempi?

Salminen (mtt): Tässä (a) nimiehdotus on moitteeton, mutta (b) esillä ollut vaihtoehto (”ambo”) on harhaan johtava tai virheellinen eikä sovellu vaihtoehtoiseksi nimeksi.

Työryhmän vastaus:  Muutosehdotusta on vastustettu, mahdollisuus lisäkommentointiin.

nic    Niger-Kordofanian (Other) - ehdotus: muut nigeriläis-kongolaiset kielet

Salminen (vkt):  [Niger-Kordofanian (Other) → Niger-Congo (Other); Niger-Kordofanian (Other)]  muut nigeriläis-kongolaiset kielet → muut nigeriläis-kongolaiset kielet; muut nigeriläis-kordofanilaiset kielet.  Tässä on eri luokitteluissa esiintyvät nimet käytössä, englanniksi tällä kertaa vanhempi ja suomeksi uudempi. Kumpikaan ei sinänsä viittaa todistettuun kielikuntaan, mutta vastaavia nimiä on listassa muitakin.

Työryhmän vastaus:  Muutos vaatii lisäperusteluja, mahdollisuus lisäkommentointiin.

nl, dut/nld    Dutch; Flemish - vahvistus: hollanti

Salminen (mtt): Tässä (a) nimiehdotus on moitteeton ja (b) englanninkielisistä nimistä toinen viittaa niin läheiseen kielimuotoon, että sitä ei välttämättä tarvittaisi mukana ollenkaan, mutta sen vastinetta voi varauksin ehdottaa vaihtoehtoiseksi tai lisänimeksi:  [Dutch; Flemish → Dutch (and Flemish)]  hollanti → hollanti (ja flaami).

nn, nno    Norwegian Nynorsk - uusi ehdotus:  norja (nynorsk)  (pro norjan nynorsk)

Korpela:  Mieluummin ”norja (uusnorja)”, vrt. koodiin nob.

Salminen (okt):  [Norwegian Nynorsk → Nynorsk] norjan nynorsk → nynorsk. (Perustelu koodin nb, nbo yhteydessä.)

Työryhmän vastaus:  Muunlainen muutos vaatii lisäperusteluja, mahdollisuus lisäkommentointiin.

nog    Nogai - vahvistus: nogai

Salminen (mtt): Tässä (a) nimiehdotus on moitteeton, mutta (b) englanninkielisestä nimestä on muita, nähdäkseni usein parempiakin variantteja:  [Nogai → Nogay or Noghay or Nogai or Noghai].

non    Norse, Old - ehdotus: muinaisnorja

Salminen (mtt): Tässä (a) nimiehdotus on moitteeton, mutta (b) esillä ollut vaihtoehto (”muinaisskandinaavi”) on vanhentunut tai harhaan johtava eikä sovellu vaihtoehtoiseksi nimeksi.

Työryhmän vastaus:  Anhavan pyynnöstä nimi jätetään nyt vahvistamatta, mahdollisuus lisäkommentointiin.

nr, nbl    Ndebele, South - uusi ehdotus:  ndebele, etelä-  (pro ndebele (eteläinen))

Salminen (ske):  ndebele (eteläinen) → eteländebele. Tämän ilmansuuntien mukaan erotettavan kieliparin (toisena nd, nde) nimien kotoistaminen on epäonnistunut pahasti: kun kysymyksessä ovat kielimuodot, joiden nimien samuus ei ole satunnaista, niille tarvitaan kullekin kokonainen, määriteosan sisältävä nimi, niin kuin on näköjään joku jo huomannutkin (tietysti voi tarvittaessa kirjoittaa englannin merkintää matkien ”ndebele, etelä-”).

Työryhmän vastaus:  Muunlainen muutos vaatii lisäperusteluja, mahdollisuus lisäkommentointiin.

nso    Sotho, Northern - uusi ehdotus:  sotho, pohjois-  (pro sotho (pohjoinen))

Salminen (ske):   [Sotho, Northern → Sotho, Northern (Pedi)]  sotho (pohjoinen) → pohjoissotho (pedi).  Tämän ilmansuuntien mukaan erotettavan kieliparin (toisena st, sot) nimien kotoistaminen on epäonnistunut pahasti: kun kysymyksessä ovat kielimuodot, joiden nimien samuus ei ole satunnaista, niille tarvitaan kullekin kokonainen, määriteosan sisältävä nimi, niin kuin on näköjään joku jo huomannutkin (tietysti voi tarvittaessa kirjoittaa englannin merkintää matkien ”sotho, pohjois-”). Tälle kielelle voi hyvin lisätä vaihtoehtoisen nimen

Työryhmän vastaus:  Muunlainen muutos vaatii lisäperusteluja, mahdollisuus lisäkommentointiin.

nub    Nubian languages - vahvistus: nubialaiset kielet

Salminen (mtt):  Tässä (a) nimiehdotus on moitteeton ja (b) esillä ollut vaihtoehto soveltuu varauksin vaihtoehtoiseksi nimeksi: nubialaiset kielet → nubialaiset kielet (nuubialaiset kielet). Nähdäkseni paikannimenäkin toimisi sekä mukauttamaton Nubia että ääntämyksen mukainen Nuubia (vertaa esimerkiksi Syyria, mutta toisaalta Grönlanti).

nv, nav    Navajo; Navaho - ehdotus: navajo

Korpela:  Miksi tässä olisi sitaattilaina-asu ”navajo”, kun SFS-ISO 639:ssä on ”navaho”, joka on myös Suomen kielen perussanakirjassa ensimmäiseksi mainittu, ja englanninkielisissä nimissäkin on h:llinen vaihtoehto? Käytännössä ”navajo” lienee kyllä useammin käytetty.

Salminen (vkt):  [Navajo; Navaho → Navajo (Navaho)]  navajo → navajo (navaho).  Kumpaakin kirjoitusasua näkee kummassakin kielessä.

Työryhmän vastaus:  Muutos vaatii lisäperusteluja, mahdollisuus lisäkommentointiin.

nwc    Classical Newari; Old Newari; Classical Nepal Bhasa -uusi ehdotus: klassinen newari (pro klassillinen newari)

Salminen (vkt):  [Classical Newari; Old Newari; Classical Nepal Bhasa → Classical Newari; Old Newari]  klassillinen newari → klassinen newari; muinaisnewari. Voisi arvella, että muinaisnewari ja klassinen newari eivät ole synonyymejä, vaan kaksi erillistä kielen vaihetta.

Työryhmän vastaus:  Muunlainen muutos vaatii lisäperusteluja, mahdollisuus lisäkommentointiin.

ny, nya    Chichewa; Chewa; Nyanja - uusi ehdotus: nyanja (pro njandža)

Korpela:  Tähän tarjoaisin sitaattilainaa ”nyanja”, jota mm. Suomalainen tietosanakirja käyttää. (Nykysuomen sivistyssanakirjassa on kummallinen ”njanja”.) Olisi hiukan outoa, että tässä olisi nj- mutta sitä seuraavissa ny-.

Salminen (lpm):  Kieli tunnetaan kahdella pätevällä nimellä sekä englanniksi että suomeksi:
[Chichewa; Chewa; Nyanja → Nyanja (Chewa)]  njandža → nyanja (chewa)

Työryhmän vastaus:  Lähes yksimielinen muutosehdotus hyväksytään, mahdollisuus lisäkommentointiin.

nzi    Nzima - vahvistus: nzima

Salminen (mtt): Tässä (a) nimiehdotus on moitteeton ja (b) esillä ollut vaihtoehto soveltuu hyvin vaihtoehtoiseksi nimeksi, mutta (c) vastaavasti on meneteltävä englannissakin:  [Nzima → Nzima (Nzema)]  nzima → nzima (nzema).

oc, oci    Occitan (post 1500); Provençal - ehdotus: oksitaani

Salminen (hkt):  oksitaani → oksitaani; provensaali. En ymmärrä, miten kotoistettaessa voidaan jättää pois toinen kahdesta täysin pätevästä kielen nimestä. Tässäkin on tosin ensisijaisesti kysymys kahdesta osin limittäisestä kirjakielen nimestä: oksitaanin kirjakieli perustuu keskiaikaisen kirjakieliperinteen elvyttämiseen (ja keskiajalla kirjakieltä usein nimitettiin provensaaliksi), ja se on käytössä etenkin Languedocin maakunnassa, kun taas nykyinen provensaalin kirjakieli perustuu Provencen murteisiin, ja sitä käytetään luonnollisesti eniten Provencessa. Etelä-Ranskassa on nykyään pikemmin useita itsenäisiä puhekieliä kuin vanhan langue d’ocin murteita (niihin kuuluisi historiallisesti katalaanikin), niiden (langues d’oc) kattokäsite olisi suomeksi nähdäkseni oc-kielet; Pohjois-Ranskan kielimuodot (langues d’oïl) olisivat siis suomeksi oïl-kielet.

Työryhmän vastaus:  Muutos vaatii lisäperusteluja, mahdollisuus lisäkommentointiin.

oji    Ojibwa - ehdotus: ojibwa

Miestamo:   ’Odžibwa’ olisi ääntämyksen kannalta suomen kielen mukainen asu.

Työryhmän vastaus:  Muutos vaatii lisäperusteluja, mahdollisuus lisäkommentointiin.

or, ori    Oriya - uusi ehdotus: oriya (pro orija)

Salminen (lpm):  orija → oriya (orija)

Parpola:  Kannatan Tapani Salmisen esitystä kirjoittaa oriya, ei orija (oriyaa puhutaan Orissassa).

Työryhmän vastaus:  Yksimielinen muutosehdotus hyväksytään, mahdollisuus lisäkommentointiin.

os, oss    Ossetian; Ossetic - vahvistus: osseetti

Salminen (mtt): Tässä (a) nimiehdotus on moitteeton, mutta (b) englanninkielinen nimi on virheellinen tai hämärä tai vanhentunut:  [Ossetian; Ossetic → Ossete].

ota    Turkish, Ottoman (1500-1928) - ehdotus: osmani

Korpela:  Tämä on hankala, koska useiden lähteiden (mm. Nykysuomen sanakirja ja jopa SFS-ISO 639) mukaan ”osmani” on sama kuin turkki. Tämä koodi kuitenkin tarkoittaa turkin kielen vanhaa muotoa, joka poikkeaa nykyisestä, mm. siinä, että sitä kirjoitettiin arabialaisin kirjaimin. Toisaalta ”osmani” ei monellekaan kerro mitään edes siitä, minkä suunnan kielestä on kyse. ”Osmaniturkki” voisi olla parempi. Vielä selvempi olisi ”ottomaaniturkki” ” ehkä varmimmin oikein ymmärrettävä nimi, vaikka sitä ei liene aiemmin käytettykään!

Salminen (mtt):  Tässä on huomattava, että tarkoitetaan kirja- eikä puhekieltä. Sekä suomen että englannin asut ovat sinänsä yksiselitteisiä, englanniksi on mahdollinen myös ”Osman Turkish” ja suomeksi voisi kai ajatella myös täsmällisempää yhdysmuotoa ”osmaninturkki”.

Työryhmän vastaus:  Muutos vaatii lisäperusteluja, mahdollisuus lisäkommentointiin.

oto    Otomian languages - uusi ehdotus: otomi-kielet (pro otomangelaiset kielet)

Korpela:  Ehdotan nimeä ”otomi”. Suomalainen tietosanakirja käyttää tätä ilmaisua (s.v. otomit): ”Otomikieltä puhuvia intiaaneja on nyk. Meksikossa noin puoli miljoonaa.”

Salminen (okt):  otomangelaiset kielet → otomi-kielet. Englannin ”Otomi-Manguean” tai ”Otomanguean” viittaa yhteen keskiamerikkalaiseen kielikuntaan, kun taas ”Otomian” on vain yksi sen haaroista. Ne eivät siis tarkoita samaa asiaa. Kielikunnan nimi olisi suomeksi otomi-mangue-kielet, mukauttaminen ei siinä ole tarpeen.

Työryhmän vastaus:  Salmisen muutosehdotus hyväksytään, mahdollisuus lisäkommentointiin.

pa, pan    Panjabi; Punjabi - uusi ehdotus: panjabi (pro pandžabi)

Salminen (lpm):  pandžabi → panjabi (pandžabi)

Parpola:  Periaatteessa kannatan panjabi-nimeä, mutta jos osavaltiosta/maakunnasta käytetään englannin mukaista asua Punjab (äännetään Pandzab), pitäisi kielen nimen kai sitten olla punjabi.

Mikkonen:  Kannatan vahvasti muotoa panjabi, koska useimmissa kielissä alueennimi kirjoitetaan Panjab (tai translitteroituna tulee a:llinen muoto). Suomessa puolustetaan Punjab-kirjoitusasua sillä, että englanti on yksi Intian virallinen kieli. Englanti on lähes ainoa kieli, jossa nimessä on ensitavussa -u-. Miksei meillä voisi kirjoittaa alueennimenkin alkuperäisemmin?

Työryhmän vastaus:  Lähes yksimielinen muutosehdotus hyväksytään, mahdollisuus lisäkommentointiin.

paa    Papuan (Other) - ehdotus: muut papualaiset kielet

Korpela:  ”Muut papuakielet” olisi lyhyempi ilmaisu, ja papuakielet-sanaa käyttää mm. Yleinen suomalainen asiasanasto.

Työryhmän vastaus:  Muutos vaatii lisäperusteluja, mahdollisuus lisäkommentointiin.

pap    Papiamento - ehdotus: papiamentu

Korpela:  Onko papiamentu-muodolle erityistä perustetta? ”Papiamento” vaikuttaa nettihaun perusteella arvioiden yleisemmältä suomen kielessä ja sopinee suomeen paremmin.

Salminen (vkt):  [Papiamento → Papiamentu (Papiamento)]  papiamentu → papiamentu (papiamento). Molemmat kirjoitusasut ovat käytössä englannissa, ensiksi mainitsemani havaintojeni mukaan nykyään tavallisempana, joten ei ole syytä suomessa käyttää vanhempaa asua, vaan hyväksyä vaihtoehtoisina molemmat.

Työryhmän vastaus:  Muutos vaatii lisäperusteluja, mahdollisuus lisäkommentointiin.

phi    Philippine (Other) - uusi ehdotus: muut filippiiniläiset kielet (pro muut filippiiniläiskielet)

Salminen (vkt):  Tässä nimiehdotus kaipaa vähäistä korjausta: muut filippiiniläiskielet → muut filippiiniläiset kielet.

Työryhmän vastaus:  Muutosehdotus hyväksytään, mahdollisuus lisäkommentointiin.

pi, pli    Pali - ehdotus: paali

Korpela:  ”Paali” vaikuttaa oudolta, mutta kieltämättä Nykysuomen sivistyssanakirja jopa erikseen ottaa normatiivisen kannan sen puolesta ja asua ”pali” vastaan. Eräänlainen kompromissi olisi, että kirjoitetaan ”pali” niin, että a:n päällä on pituusmerkki (pāli, kuten Suomalainen tietosanakirja tekee).

Salminen (lpm):  paali → pali (paali)

Parpola:  Kannatan: paali.

Työryhmän vastaus:  Muutos vaatii lisäperusteluja, mahdollisuus lisäkommentointiin.

pra    Prakrit languages - ehdotus prakrit-kielet

Korpela:  Ehdotan nimeä ”prakrit”, jota Nykysuomen sivistyssanakirja selittää näin: ”useiden keski-int. kielten yhteisnimitys”.

Salminen (lvm):  Tässä tapauksessa mukautettu asu kelpaisi mielestäni ainakin käyttökelpoiseksi vaihtoehdoksi, ja itse käyttäisinkin kotoistusta (asia kuulemma herättää kiihkeitäkin kannanottoja puoleen ja toiseen):  prakrit-kielet → prakrit-kielet (prakriitit).

Parpola:  Mielellään praakrit-kielet tai praakrit (monikko praakritit, EI prakriitit: vastaavassa sanskrit-termissä on lyhyt vokaalinen r, praakrta, vrt. sanskrit < samskrta, EI siis sanskriitti!). Praakritin vaihtoehtona voi olla keski-indoarja; sanskrit = muinaisindoarja, nykykielet = uusindoarja tai nykyindoarja.

Työryhmän vastaus:  Muutos vaatii lisäperusteluja, mahdollisuus lisäkommentointiin.

ps, pus    Pushto - uusi ehdotus: pašto (pro paštu)

Korpela:  Käyttäisin nimeä ”afgaani”, joka vie mattimeikäläisenkin ajatukset oikeaan maanosaan. Vaikka EU:n kielikoordinaattori väittää, että ”paštu” on ”suomen kielessä [sic] vakiintunut ja tiedemiesten suosittama käytäntö”, pitäisin mm. Suomen kielen perussanakirjaa (jossa ”afgaani” mainitaan myös kielen nimeksi) isompana valttina, jos normipeliä pelataan.

Salminen (lpm):  [Pushto → Pashto (Pashtu)]  paštu → pašto (paštu)

Tikkanen:  paštu → pašto.

Parpola:  Afgaanien (pat(h)aanien) kielestä on kaksi murretta, pashtu ja pakhto.

Työryhmän vastaus:  Muunlainen muutos vaatii lisäperusteluja, mahdollisuus lisäkommentointiin.

qaa-qtz    Reserved for local use - vahvistus: (varattu paikalliseen käyttöön)

Salminen (mtt):  (varattu paikalliseen käyttöön) → varattu paikalliseen käyttöön

Työryhmän vastaus:  Muutokseen ei sisällön luonteesta johtuen ole tarvetta.

qu, que    Quechua - uusi ehdotus: quechua (pro ketšua)

Salminen (lpm):  Tässä tapauksessa mukauttaminen on mahdollista (vaikka kysymyksessä on amerikkalainen kieli), mutta mukauttamaton nimi soveltuu hyvin vaihtoehtoiseksi ja mielestäni ensisijaiseksi nimeksi: ketšua → quechua (ketšua).

Kettunen:  Muuttaisin ketšuan ketsuaksi, mutta kannattanee kysyä myös Pärssisen kantaa.

Työryhmän vastaus:  Salmisen muutosehdotus hyväksytään, mahdollisuus lisäkommentointiin.

raj    Rajasthani - uusi ehdotus: rajasthani (pro radžastani)

Salminen (lpm):  radžastani → rajasthani (radžasthani)

Tikkanen:  radžastani → radžasthani

Parpola:  rajasthani

Työryhmän vastaus:  Lähes yksimielinen muutosehdotus hyväksytään, mahdollisuus lisäkommentointiin.

rm, roh    Raeto-Romance - vahvistus: retoromaani

Salminen (mtt): Tässä (a) nimiehdotus on moitteeton, mutta (b) esillä ollut vaihtoehto (”rumantsch”) on harhaan johtava tai virheellinen eikä sovellu vaihtoehtoiseksi nimeksi.

rom    Romany - vahvistus: romani

Salminen (mtt): Tässä (a) nimiehdotus on moitteeton, mutta (b) englanninkielinen nimi on virheellinen tai hämärä tai vanhentunut:  [Romany → Romani].

rw, kin    Kinyarwanda - vahvistus: ruanda

Salminen (lpm):  Hyvin mielelläni olisin mukauttamatta tätäkään nimeä, mutta varmaan kielen nimen pitää seurata maan nimeä (jonka tämänasuinen kotoistaminen sinänsä ei ole välttämättä perusteltavissa, vertaa maiden nimiä koskevaan kannanottooni); englanniksi etuliitteet eivät ole pakollisia eikä niitä ole yleensä vastaavissa tapauksissa käytetty muulloinkaan: [Kinyarwanda → Rwanda (Kinyarwanda)] ruanda → ruanda tai rwanda

sa, san    Sanskrit ehdotus: sanskrit

Salminen (lvm):  Tässä tapauksessa mukautettu asu kelpaisi mielestäni ainakin käyttökelpoiseksi vaihtoehdoksi, ja itse käyttäisinkin kotoistusta (asia kuulemma herättää kiihkeitäkin kannanottoja puoleen ja toiseen):  sanskrit → sanskrit (sanskriitti).

Parpola:  Vastaavassa sanskrit-termissä on lyhyt vokaalinen r, samskrta, EI siis sanskriitti! Sanskritin vaihtoehtona voi olla muinaisindoarja, nykykielet = uusindoarja tai nykyindoarja.

Työryhmän vastaus:  Muutosehdotusta on vastustettu, mahdollisuus lisäkommentointiin.

sal    Salishan languages - ehdotus: sališilaiset kielet

Korpela:  Ehdotan nimeä ”sališ”, jota SFS-ISO 639 käyttää. (Nykysuomen sivistyssanakirjassa on kansan nimityksenä sališ ja seliš, jälkimmäinen päähakusanana.) Suomalainen tietosanakirja käyttää sitä myös ja esittää sen pienen kielikunnan nimeksi.

Työryhmän vastaus:  Muutos vaatii lisäperusteluja, mahdollisuus lisäkommentointiin.

sam    Samaritan Aramaic - uusi ehdotus: samarianaramea (pro samarialaisten aramea)

Korpela:  Sanaliitto ”samarialaisten aramea” ei oikein tunnu nimeltä. Miksei ”samarianaramea”? Eivät tämäntyyppiset nimet tarkoita tiukasti alueeseen sidottua kielimuotoa (sveitsinsaksaakin voi puhua muuallakin kuin Sveitsissä asuva).

Salminen (hkt):  samarialaisten aramea → samarianaramea tai Samarian aramea. Kielen nimissä ei kai yleensä viitata etnisiin ryhmiin, jos tarjolla on jokin maantieteellinen määre, niin kuin tässä tapauksessa ilmeisesti on. Vaihtoehtojen välillä ratkaisu perustuu sitten tulkintaan alueen kielijaosta. Käsittääkseni kysymyksessä on yksi länsiaramean murteista, joten esillä ollut vaihtoehto (”länsiaramea”) ei edusta kyseessä olevan kielimuodon nimen synonyymiä.

Työryhmän vastaus:  Yksimielinen muutosehdotus hyväksytään, mahdollisuus lisäkommentointiin.

sc, srd    Sardinian - vahvistus: sardi

Salminen (mtt): Tässä (a) nimiehdotus on moitteeton, mutta (b) englanninkielisestä nimestä on muita, nähdäkseni usein parempiakin variantteja:  [Sardinian → Sardinian or Sard].

sco    Scots - ehdotus: skotti

Korpela:  Pitäisikö nimen olla selvyyden vuoksi ”skottienglanti”, ettei sitä sekoiteta (skotti)gaeliin, josta useat lähteet (mm. Suomen kielen perussanakirja) käyttävät nimitystä ”skotti”? Tai vielä selvemmin ”skotlanninenglanti” (jolle Google löytää pari osumaa).

Työryhmän vastaus:  Muutos vaatii lisäperusteluja, mahdollisuus lisäkommentointiin.

se, sme    Northern Sami - uusi ehdotus: saame, pohjois- (pro pohjoissaame)

Salminen (mtt): Tässä (a) nimiehdotus on moitteeton, mutta (b) englanninkielinen nimi on virheellinen tai hämärä tai vanhentunut: [Northern Sami → North Saami].

Työryhmän perustelu:  Muutos tehty aakkostusta silmälläpitäen, mahdollisuus lisäkommentointiin.

sh    Serbo-Croatian - ehdotus: serbokroatia

Salminen (hkt):  [Serbo-Croatian → Serbo-Croat or Serbo-Croatian] serbokroatia → serbokroaatti. Tässä on kysymyksessä puhekieli, jota nykyään vastaa kolme kirjakielivarianttia (ne ovat bosnia, kroatia ja serbia). Nimenomaan serbokroaatti on paitsi perinteinen myös puhekielen nimeksi parempi, koska nykyinen nimiehdotus johdattaisi ajatukset liian helposti Kroatiaan ja saattaisi tarkoittaa serbien käyttämää kroatian varianttia tai vastaavaa. ”Serbo-Croat” on paitsi brittiläinen myös yleensä parempi nimiasu englanniksi.

Mikkonen:  Olisiko syytä pitää kiinni muodosta kroatia? Jos on kielen nimitys kroatia, niin miksi olisi serbokroaatti? Johdonmukaisuuden vuoksi serbokroatia.

Työryhmän vastaus:  Muutos vaatii lisäperusteluja, mahdollisuus lisäkommentointiin.

shn    Shan - uusi ehdotus: shan (pro šan)

Salminen (lpm):  šan → shan

Halén:  Shan = shan (ei hattupää-s!)

Työryhmän vastaus:  Yksimielinen muutosehdotus hyväksytään, mahdollisuus lisäkommentointiin.

si, sin    Sinhalese - uusi ehdotus: sinhali (pro sinhala)

Korpela:  Ehdotan nimeä ”singali” SFS-ISO 639:n ja Nykysuomen sivistyssanakirjan mukaisesti.

Salminen:  Tässä tapauksessa mukauttaminen on tarpeen, mutta käypiä vaihtoehtoja on kaksi:
sinhala → sinhala (singaleesi).

Parpola:  Minusta sopii kirjoittaa sinhali (ei sinhala).

Työryhmän vastaus:  Parpolan muutosehdotus hyväksytään, mahdollisuus lisäkommentointiin.

sio    Siouan languages - uusi ehdotus: sioux-kielet (pro siouxilaiset kielet)

Korpela:  Englanninkielinen nimitys on sikäli outo, että siinä ei ole lisää ”(Other)”. Sioux-kielistähän ainakin dakotalla on oma koodi. Ellei tähän oteta vain nimeä ”sioux” tai ”sioux-kielet”, niin sopisiko ”muut sioux-kielet”? Ilmaisu ”siouxilaiset kielet” tuntuu keinotekoiselta. (Miten se muuten lausutaan, jos osa ”sioux” äännetään niinkuin sitaattilaina oikeastaan pitäisi lausua, siis alkukielen mukaan? Siltä kannalta ”siouxlaiset” olisi loogisempi kirjoitusasu.)

Salminen (vkt): Tässä nimiehdotus kaipaa vähäistä korjausta: siouxilaiset kielet → sioux-kielet.

Miestamo:  Asu ’siouxilaiset’ tulee vanhastaan ranskan kielen oikeinkirjoituksesta. Oikeampi kirjoituasu olisi mielestäni ’sioualaiset’; myös  engl. nimi on ilman ’x’:ää.

Työryhmän vastaus:  Korpelan ja Salmisen muutosehdotus hyväksytään, mahdollisuus lisäkommentointiin.

sit    Sino-Tibetan (Other) - ehdotus: muut sinotiibetiläiset kielet

Salminen (lvm): Tässä tapauksessa olisi (ehkä yllättäen) nähdäkseni tarpeen enempikin kotoistus:  muut sinotiibetiläiset kielet → muut sinotiibettiläiset kielet.

Työryhmän vastaus:  Muutos vaatii lisäperusteluja, mahdollisuus lisäkommentointiin.

sl, slv    Slovenian - vahvistus: sloveeni

Salminen (mtt): Tässä (a) nimiehdotus on moitteeton, mutta (b) englanninkielinen nimi on virheellinen tai hämärä tai vanhentunut:  [Slovenian → Slovene].

sma    Southern Sami - uusi ehdotus: saame, etelä- (pro eteläsaame)

Salminen (mtt): Tässä (a) nimiehdotus on moitteeton, mutta (b) englanninkielinen nimi on virheellinen tai hämärä tai vanhentunut:  [Southern Sami → South Saami].

Työryhmän perustelu:  Muutos tehty aakkostusta silmälläpitäen, mahdollisuus lisäkommentointiin.

smi    Sami languages (Other) - ehdotus: muut saamelaiskielet

Salminen (mtt):  Tässä (a) nimiehdotus on moitteeton ja (b) esillä ollut vaihtoehto soveltuu varauksin vaihtoehtoiseksi nimeksi, mutta (c) on myös olemassa ehkä vielä käyttökelpoisempi nimi: muut saamelaiskielet → muut saamelaiset kielet (muut saamen kielet, muut saamelaiskielet).

Työryhmän vastaus:  Muutos vaatii lisäperusteluja, mahdollisuus lisäkommentointiin.

smj    Lule Sami - uusi ehdotus:  saame, luulajan-  (pro luulajansaame)

Salminen (mtt): Tässä (a) nimiehdotus on moitteeton, mutta (b) esillä ollut vaihtoehto (”luulajan saame”) on virheellinen eikä sovellu vaihtoehtoiseksi nimeksi ja (c) englanninkielinen nimi on virheellinen tai hämärä tai vanhentunut: [Lule Sami → Lule Saami].

Työryhmän perustelu:  Muutos tehty aakkostusta silmälläpitäen, mahdollisuus lisäkommentointiin.

smn    Inari Sami - uusi ehdotus:  saame, inarin-  (pro inarinsaame)

Salminen (mtt): Tässä (a) nimiehdotus on moitteeton, mutta (b) englanninkielinen nimi on virheellinen tai hämärä tai vanhentunut:  [Inari Sami → Inari Saami].

Työryhmän perustelu:  Muutos tehty aakkostusta silmälläpitäen, mahdollisuus lisäkommentointiin.

sms    Skolt Sami - uusi ehdotus:  saame, koltan-  (pro koltansaame)

Salminen (mtt): Tässä (a) nimiehdotus on moitteeton, mutta (b) englanninkielinen nimi on virheellinen tai hämärä tai vanhentunut:  [Skolt Sami → Skolt Saami].

Työryhmän perustelu:  Muutos tehty aakkostusta silmälläpitäen, mahdollisuus lisäkommentointiin.

sn, sna     Shona - uusi ehdotus: shona (pro šona)

Korpela:  Asettaisin etusijalle SFS-ISO 639:n mukaisen kirjoitusasun ”shona”. Nimi on käsitetty sitaattilainaksi mm. Suomalaisessa tietosanakirjassa (hakusana ”shonat”).

Salminen (lpm):  šona → shona

Työryhmän vastaus:  Yksimielinen muutosehdotus hyväksytään, mahdollisuus lisäkommentointiin.

ss, ssw    Swati - vahvistus: swazi

Salminen (vkt):  [Swati → Swazi (Swati)]  swazi → swazi (swati). Tässäkin tapauksessa on eri nimivariantti käytössä eri kielissä, vaikka molemmat ovat käyttökelpoisia.

ssa    Nilo-Saharan (Other) - uusi ehdotus: muut niililäis-saharalaiset kielet (pro muut nilosaharalaiset kielet)

Salminen (vkt):  Tässä nimiehdotus kaipaa vähäistä korjausta: muut nilosaharalaiset kielet → muut niililäis-saharalaiset kielet.

Työryhmän vastaus:  Muutosehdotus hyväksytään, mahdollisuus lisäkommentointiin.

st, sot    Sotho, Southern - uusi ehdotus:  sotho, etelä-  (pro sotho (eteläinen))

Salminen (ske):   sotho (eteläinen) → eteläsotho.  Tämän ilmansuuntien mukaan erotettavan kieliparin (toisena nso) nimien kotoistaminen on epäonnistunut pahasti: kun kysymyksessä ovat kielimuodot, joiden nimien samuus ei ole satunnaista, niille tarvitaan kullekin kokonainen, määriteosan sisältävä nimi, niin kuin on näköjään joku jo huomannutkin (tietysti voi tarvittaessa kirjoittaa englannin merkintää matkien ”sotho, etelä-”).

Työryhmän vastaus:  Muutosehdotus hyväksytään, mahdollisuus lisäkommentointiin.

sw, swa    Swahili - ehdotus: swahili

Korpela:  Tämän kielen nimi on suomeksi vanhastaan ”suaheli” (mm. Nykysuomen sanakirja) tai ”suahili” (mm. Suomen kielen perussanakirja). Vaikka suomen kielen lautakunta päätti v. 2002 muuttaa nimen swahiliksi ”kansainvälisen käytännön mukaisesti”. Luultavasti tästä riippumatta, käytännössä englannin vaikutuksesta, tuntuu ”swahili” muodostuneen jo yleisemmäksi. Tämä on kuitenkin kotoistuksen kannalta takaperoista: kieleen vakiintunut lainasana korvataan sitaattilainalla, jossa on vieras konsonantti ja josta ei edes tiedä, miten se pitää lausua (esim. w englannin mukaan vai v:nä, ja onko toinen tavu painollinen). Tässä olisin yllyttämässä suomalaisempaan muotoon ”suahili”.

Salminen (mtt): Tässä (a) nimiehdotus on moitteeton, mutta (b) esillä ollut vaihtoehto (”suahili”) on harhaan johtava tai virheellinen eikä sovellu vaihtoehtoiseksi nimeksi.

Työryhmän vastaus:  Muutosehdotusta on vastustettu, mahdollisuus lisäkommentointiin.

ta, tam    Tamil - uusi ehdotus: tamil (pro tamili)

Parpola:  Mieluummin tamil eikä tamili, vrt. Tamil Nadu osavaltion nimenä; sitä paitsi dravidalaisen tamilin kohdalla ei alkukielessä kielen nimeen lisätä -ii-suffiksia kuten indoarjalaisten kielten nimissä (hindii, panjaabii, gujaraatii, nepaalii, jne.), joka tukee -i-päätettä suomessa (-ii olisi suomessa hankalasti taivutettava).

Työryhmän vastaus:  Muutosehdotus hyväksytään, mahdollisuus lisäkommentointiin.

tem    Timne - vahvistus: temne

Salminen (mtt): Tässä (a) nimiehdotus on moitteeton, mutta (b) englanninkielinen nimi on virheellinen tai hämärä tai vanhentunut:  [Timne → Temne].

ti, tir    Tigrinya - uusi ehdotus: tigrinya (pro tigrinja)

Salminen (lpm):  tigrinja → tigrinya

Työryhmän vastaus:  Muutosehdotus hyväksytään, mahdollisuus lisäkommentointiin.

tli    Tlingit - uusi ehdotus: tlingit (pro tlingiitti)

Korpela:  En pidä tarpeellisena muuttaa vakiintunutta muotoa ”tlingit” (joka esiintyy mm. SFS-ISO 639:ssä ja Nykysuomen sivistyssanakirjassa, 123 osumaa suomenkielisillä sivuilla Googlessa, tlingiitti-asulla ei yhtään).

Salminen (lpm):  Tässä tapauksessa (a) nimiehdotus on tarpeettomasti mukautettu (kysymyksessä on amerikkalainen kieli), mutta (b) esillä ollut vaihtoehto on juuri tuo mukauttamaton nimi: tlingiitti → tlingit.

Työryhmän vastaus:  Yksimielinen muutosehdotus hyväksytään, mahdollisuus lisäkommentointiin.

tmh    Tamashek - uusi ehdotus: tamashek (pro tamašek)

Salminen (lpm):  tamašek → tamashek

Työryhmän vastaus:  Muutosehdotus hyväksytään, mahdollisuus lisäkommentointiin.

tn, tsn    Tswana - uusi ehdotus: tswana (pro tšwana)

Korpela:  Mistä hattu? Hattu on s:n päällä kyllä SFS-ISO 639:ssäkin, mutta se johtunee jostain väärinkäsityksestä. Kielen nimi on esim. Suomalaisessa tietosanakirjassa ”tswana, setswana”, ja ”tswana” esiintyy melko laajasti suomenkielisissä teksteissä.

Salminen (hkt):  tšwana → tswana. En keksi millään, mistä suhusibilantti on voinut löytää tiensä nimiehdotukseen. Ainoa järkevän oloinen, joskin virheellinen, peruste voisi olla nimen natiivistaminen eli pyrkimys lähentää sitä alku- eikä englanninkieliseen ääntämykseen, vaikka sana on suomeen tietysti lainattu englannista. Mutta enpä usko, että tswanassa on tässä suhuaffrikaattaa tyyliin ”Chwana”. Mukauttaminen olisi joka tapauksessa afrikkalaisen kielen kyseessä ollen tarpeetonta.

Työryhmän vastaus:  Yksimielinen muutosehdotus hyväksytään, mahdollisuus lisäkommentointiin.

to, ton    Tonga (Tonga Islands) - uusi ehdotus:  tonga (Tonga)  (pro Tonga-saarten tonga)
tog    Tonga (Nyasa) - uusi ehdotus:  tonga (Malawi)  (pro tonga)

Salminen (ske):  [Tonga (Tonga Islands) → Tonga (Tonga)] Tonga-saarten tonga → tonga (Tonga) ja [Tonga (Nyasa) → Tonga (Malawi, Tanzania)] tonga → tonga (Malawi, Tanzania [sic!]). Kun kahdella tai useammalla kielellä on sama nimi, niiden välille on kielilistoissa saatava aikaiseksi ero maahan tai alueeseen viittaamalla, mikä ei ole onnistunut tässä tapauksessa, vaan molempien kielten kohdalla on korjaamisen tarvetta: maan nimi on pelkkä Tonga eikä ”Tonga-saaret” ja toista kieltä on englanniksi yritetty identifioida synonyymin avulla.

Miestamo:  Suomenkielinen ehdotus asettaa nämä kaksi kieltä eriarvoiseen asemaan tehden toisesta ”varsinaisen tongan”. Englanninkieliset nimet sen sijaan ovat samanarvoiset. Ehdotan että käytettäisiin samanlaista sulkustrategiaa kuin englanninkielisessä , siis ’tonga (Tonga)’ ja ’tonga (Malawi)’, tai sitten ’Tongan tonga’ ja ’Malawin tonga’. (Myös Zimbabwessa ja Zambiassa sekä Thaimaassa puhutaan kieliä nimeltä ’tonga’; näistä Zimbabwessa ja Zambiassa puhuttu on läheistä sukua Malawin tongalle.)

Työryhmän vastaus:  Lähes yksimielinen muutosehdotus hyväksytään, mahdollisuus lisäkommentointiin.

tsi    Tsimshian - ehdotus: tsimshian

Miestamo:  Suomenkielisessä ehdotuksessa ’tsimshian’ on englannin ’-(i)an’ pääte. Olisiko asu ’tsimši’ mahdollinen?

Työryhmän vastaus:  Muutos vaatii lisäperusteluja, mahdollisuus lisäkommentointiin; kysymyksessä on erittäin harvinainen kieli (alle 100 puhujaa).

tup    Tupi languages - uusi ehdotus: tupi-kielet (pro tupilaiset kielet)

Korpela:  Miksei yksinkertaisesti ”tupi” tai edes ”tupikielet”? Koodin merkitys on kyllä hiukan epäselvä, koska tärkein tupikieli on ilmeisesti guarani, jolla on oma koodinsa, mutta tup-koodia vastaavassa englanninkielisessä nimessä ei ole sanaa ”(Other)”. Minusta silloin suomenkielinenkin nimi saa olla sellainen, jonka voi tulkita eri tavoin.

Salminen (vkt): Tässä nimiehdotus kaipaa vähäistä korjausta: tupilaiset kielet → tupi-kielet.

Työryhmän vastaus:  Lähes yksimielinen muutosehdotus hyväksytään, mahdollisuus lisäkommentointiin.

tyv    Tuvinian - vahvistus: tuva

Salminen (mtt): Tässä (a) nimiehdotus on moitteeton, mutta (b) esillä ollut vaihtoehto (”tuviini”) on virheellinen eikä sovellu vaihtoehtoiseksi nimeksi ja (c) englanninkielinen nimi on virheellinen tai hämärä tai vanhentunut: [Tuvinian → Tuvan].

udm    Udmurt - vahvistus: udmurtti

Salminen (mtt): Tässä (a) nimiehdotus on moitteeton, mutta (b) esillä ollut vaihtoehto (”votjakki”) on vanhentunut tai harhaan johtava eikä sovellu vaihtoehtoiseksi nimeksi.

ug, uig    Uighur - vahvistus: uiguuri

Salminen (mtt): Tässä (a) nimiehdotus on moitteeton, mutta (b) englanninkielisestä nimestä on muita, nähdäkseni usein parempiakin variantteja:  [Uighur → Uygur or Uyghur or Uigur or Uighur].

uga    Ugaritic - vahvistus: ugarit

Salminen (lvm):  Tässä tapauksessa mukautettu asu kelpaisi mielestäni ainakin käyttökelpoiseksi vaihtoehdoksi, ja itse käyttäisinkin kotoistusta:  ugarit → ugarit (ugariitti).

und    Undetermined - uusi ehdotus: määrittämätön (pro määrittelemätön)

Korpela:  Minusta ”undetermined” on pikemminkin ”määrittämätön” kuin ”määrittelemätön”. ISO 639 sanoo: ”The language code und (for undetermined) is provided for those situations in which a language or languages must be indicated but the language cannot be identified.” Teksti voi hyvin olla kieltä, jolla on määritelty kielikoodi, mutta kieltä ei (toistaiseksi) ole voitu määrittää, saada selville.

Salminen (mtt):  määrittelemätön → määrittämätön

Työryhmän vastaus:  Yksimielinen muutosehdotus hyväksytään, mahdollisuus lisäkommentointiin.

vot    Votic - vahvistus: vatja

Salminen (mtt): Tässä (a) nimiehdotus on moitteeton, mutta (b) englanninkielinen nimi on virheellinen tai hämärä tai vanhentunut:  [Votic → Vote].

wak    Wakashan languages - uusi ehdotus: wakash-kielet (pro wakašilaiset kielet)

Salminen (lpm):  Tässä tapaukse (a) nimiehdotus on tarpeettomasti mukautettu (kysymyksessä amerikkalainen kieli) sekä kaipaa muutenkin vähäistä korjausta ja (b) esillä ollut vaihtoehto (”wakasilaiset kielet ”) on virheellinen eikä sovellu vaihtoehtoiseksi nimeksi: wakašilaiset kielet → wakash-kielet.

Työryhmän vastaus:  Muutosehdotus hyväksytään, mahdollisuus lisäkommentointiin.

wal    Walamo - ehdotus: walamo

Salminen (hkt):   [Walamo → Wolaytta (Ometo, Walamo)] walamo → wolaytta (ometo, walamo). Tätä kieltä oli vaikea hoksata, sillä vasta Ethnologuen tuoreimmassa painoksessa mainitaan nimiehdotuksen asu (yhtenä monista varianteista). Kielellä näkyy olevan ainakin nuo kaksi tavallisempaa nimeä.

Työryhmän vastaus:  Kun myös eglanninkielinen nimi olisi muutettava, asiasta toivotaan lisäkommentteja.

wen    Sorbian languages - ehdotus: sorbin kielet

Korpela:  Voisi olla vain ”sorbi” (näin mm. Nykysuomen sivistyssanakirjassa ja SFS-ISO 639:ssä).

Salminen (hkt):   [Sorbian languages → Sorbian; Sorbian literary languages]  sorbin kielet → sorbi; sorbin kirjakielet.  Tässä tuntuu otettavan kantaa kielijakoon, kuitenkin ilmeisen virheellisesti: puhekielen kannalta sorbi on yhtä kielialuetta, mutta sen piirissä on kaksi kirjakielimuotoa, ylä- ja alasorbi. Niiden kattonimitykselle on vaikea keksiä käytännön tarvetta, mutta yllä oleva merkintätapa mahdollistaa senkin tulkinnan.

Työryhmän vastaus:  Muutos vaatii lisäperusteluja, mahdollisuus lisäkommentointiin.

xal    Kalmyk - vahvistus: kalmukki

Salminen (mtt): Tässä (a) nimiehdotus on moitteeton, mutta (b) esillä ollut vaihtoehto (”oiraatti” ) on vanhentunut tai harhaan johtava eikä sovellu vaihtoehtoiseksi nimeksi.

xh, xho    Xhosa - vahvistus: xhosa

Salminen (mtt): Tässä (a) nimiehdotus on moitteeton, mutta (b) esillä ollut vaihtoehto (”kafferi”) on vanhentunut tai harhaan johtava eikä sovellu vaihtoehtoiseksi nimeksi.

yao    Yao - uusi ehdotus: yao (pro jao)

Korpela:  Sitaattilainana kirjoittaminen, siis ”yao”, voisi olla perusteltua.

Salminen (hkt):  [Yao → Mien] jao → mien.  Jos kyseisen kieliryhmän sukukieliryhmästä käytetään nykyistä, asiallista nimeä hmong (entinen miao), niin tässäkin tapauksessa on syytä siirtyä vastaavaan nimeen, mutta tämä koskee tietysti kaikenkielistä käytäntöä. Kielikunnan nimi on hmong-mien-kielet (entiset miao-yao-kielet).

Mikkonen:  Salmisen selvitys kannattaisi ottaa huomioon. Siis ->??? mien.

Työryhmän vastaus:  Muunlainen muutos vaatii lisäperusteluja (etenkin, kun myös eglanninkielinen nimi olisi muutettava), mahdollisuus lisäkommentointiin.

yap    Yapese - uusi ehdotus: yap (pro jap)

Korpela:  Ehdotus: ”yap”.

Salminen (lpm):  jap → yap

Työryhmän vastaus:  Yksimielinen muutosehdotus hyväksytään, mahdollisuus lisäkommentointiin.

yi, yid    Yiddish - vahvistus: jiddiš

Salminen (mtt): Tässä (a) nimiehdotus on moitteeton, mutta (b) esillä ollut vaihtoehto (”jiddi”) on harhaan johtava tai virheellinen eikä sovellu vaihtoehtoiseksi nimeksi.

yo, yor    Yoruba - ehdotus:  joruba

Salminen (lpm):  joruba → yoruba

Työryhmän vastaus:  Muutos vaatii lisäperusteluja nimen yleisen käytön vuoksi, mahdollisuus lisäkommentointiin.

ypk    Yupik languages - uusi ehdotus: jupikkikielet (pro  juppik-kielet)

Salminen (hkt):  juppik-kielet → jupikkikielet. Tässä on osittaisen mukauttamisen ohessa toteutettu natiivistaminen, mistä kuten todettua yleensä seuraa enemmän harmia kuin iloa. On totta, että alkuperäiskielessä on nimessä geminaatta (jota tosin ei sen ortografiassa merkitä kahdella konsonantilla), mutta nimeä ei ole lainattu suomeen suoraan siitä vaan englannista, eikä englannin pohjalta voi olla tietoa geminaatasta. Toisaalta tähän nimeen kuuluu täysi mukauttaminen, koska kyseisiä kieliä puhutaan Siperiassakin (jupikkikielten rinnakkaisryhmä on inuittikielet, joskaan tätä tuiki tarpeellista nimeä ei listasta löydy, vaan siihen kuuluvat kolme ryhmää mainitaan erikseen).

Työryhmän vastaus:  Muutosehdotus hyväksytään, mahdollisuus lisäkommentointiin.

za, zha    Zhuang; Chuang - uusi ehdotus: zhuang (pro tšuang)

Korpela:  Asujen ”Žuang” ja ”Chuang” ero johtunee kiinalaisen kirjoituksen transkriptioiden eroista (pinyin contra Wade-Giles, joista kumpikaan ei tässä(kään) taida kuvata ääntämystä kovin tarkasti). Kun yleisesti nykyisin käytetään pinyiniä paitsi aivan vakiintuneimpiin nimiin, olisi tässäkin ”zhuang” kai oikea. Asu ”tšuang” on Wade-Gilesin mukainen transkriptio ikään kuin suomalaistettuna.

Salminen (lpm):  [Zhuang; Chuang → Zhuang]  tšuang → zhuang

Työryhmän vastaus:  Yksimielinen muutosehdotus hyväksytään, mahdollisuus lisäkommentointiin.

zap   Zapotec - uusi ehdotus: sapoteekki (pro zapoteekki)

Salminen:  Tässä tapauksessa mukauttaminen on tarpeen nimeen kuuluvan suffiksin takia, vaikka kysymyksessä onkin amerikkalainen kieli.

Kettunen:  Zapoteekki on syytä muuttaa sapoteekiksi, koska termi on suuressa määrin vakiintunut suomen kieleen.

Miestamo:  ’Sapoteekki’ olisi ääntämisen kannalta oikeampi suomalainen asu, vaikka ’zapoteekki’ on tietysti ehkä tunnistettavampi.

Työryhmän vastaus:  Kettusen muutosehdotus hyväksytään, mahdollisuus lisäkommentointiin.

29.3.2005.