AJAN MÄÄRITYKSIIN KOHDISTUVAT KANNANOTOT JA VASTAUKSIA

Tähän dokumentiin on sisällytetty Jaakko Leinolta, Tuomo Ilomäeltä, Jukka K. Korpelalta ja Mikko Lemmetyltä saadut kannanotot.

Niissä esitettyjä näkökohtia otetaan huomioon valmisteltaessa uutta kannanottopyyntöä siinä vaiheessa, kun CLDR 1.4:n sisällön määrittelevä LDML 1.4 on valmistunut.

*

Jaakko Leinon kannanotto (19.8.2005):

Nostan tässä yhteydessä uudelleen esiin Jukka Korpelan Kalenteritiedot suomeksi -esitykseen liittyvässä kannanotossaan tekemän ehdotuksen, että kellonaikojen esitysmuoto suomen kielessä määritellään CLDR:ssä sellaiseksi, että tuntien ja minuuttien sekä minuuttien ja sekuntien välisenä erottimena on kaksoispiste. Korpelan tapaan ehdotan myös, että tähän liitetään sanallinen selostus, jonka mukaan tekstissä käytetään yleisesti ja kansallisten normien mukaan myös pistettä.

Korpelan perustelu ehdotukselle oli aikanaan seuraava:
"Perusteluksi esitän, että kaksoispisteen käyttö edistää selkeyttä, koska se selvemmin ilmaisee, että kyseessä on kellonaika. Lisäksi kaksoispisteen käyttö on yleisesti tunnettua ja ymmärrettyä."

Kannatan siis Korpelan ehdotusta ja toistan sen tässä. Lisäperusteluna huomautan, että ehdotuksen mukainen ajan esittämistapa on jo pitkään ollut käytössä tavallisimmissa henkilökohtaisten tietokoneiden käyttöjärjestelmissä (mukaan lukien Applen Mac os:n ja Microsoft Windowsin eri versiot), useimmissa digitaalikelloissa sekä sangen monissa muissakin yhteyksissä.
Sihteerin pikakommentti:  Tämä sinänsä pitää paikkansa. Uusin, vajaa puoli vuotta sitten ilmestynyt MacOS 10.4 on tosin poikkeus. Suomen kielen määrityksissä kyseinen merkki on standardinmukainen piste.

Esityksen mukainen päätös (vain pistettä käytetään erottimena) ei olisi vallitsevan käytännön vahvistus vaan huomattava muutos nykyiseen.

Parhain terveisin
Jaakko Leino, FT, dos., koordinaattori, 
Kielentutkimuksen tutkijakoulu Langnet, Helsingin yliopiston suomen kielen laitos / tutkijat

Tuomo Ilomäen kannanotto (26.8.2005):

Ehdotan, että kohtaan Aikavälien ilmaiseminen lisätään seuraava virke:

"Käytettäessä kansainvälisen ja suomalaisen standardin (SFS-EN 28601) mukaista merkintätapaa aikavälin erottimena on vinoviiva: 2005-08-01/05."

Tämä ohje on tarpeen, koska joskus näkee edelleen vanhentuneeseen ECE:n suositukseen perustuvaa kaksoisyhdysmerkkiä: 2005-08-01--05.

Kannatan ehdotusta, että kellonaikojen ilmaisemisessa tunnit, minuutit ja sekunnit erotetaan toisistaan kaksoispisteellä käytettäessä edellä mainitun kansainvälisen ja suomalaisen standardin mukaisia ajan määrityksiä. Kyseinen standardi on yksi kokonaisuus, jota tulee noudattaa johdonmukaisesti.

Terveisin
Tuomo Ilomäki

Jukka K. Korpelan kannanotto (3.9.2005):

Yleiskommentti

Toistan aiemmin esittämäni näkemyksen siitä, että asiakirjassa tulisi erottaa toisistaan CLDR-dataa varten nyt tehtävät ratkaisut ja muut kannanotot, mikä niiden asema sitten tuleekin olemaan. Ero tulisi tehdä jo luonnos- ja kannanottovaiheessa muun muassa siksi, että CLDR-datalla on - tai sillä ainakin uskotaan ja toivotaan olevan - huomattava vaikutus tietoteknisiin sovelluksiin, ja siihen tehtävien määrittelyjen muuttaminen on eri luokan asia kuin muiden suositusten ja kannanottojen muuttaminen.

Kalenterityypit

Ehdotan yhdysmerkitöntä kirjoitusasua "thaibuddhalainen", koska en näe perustetta yhdysmerkin käytölle. Kysessä on ymmärtääkseni thaikansan keskuudessa käytetty buddhalaisen kalenterin muoto, ja "thaibuddhalainen" on normaali, ei rinnasteinen yhdyssana.

Gregoriaaninen kalenteri, kuukaudet

Toistan aiemmin esittämäni huomautuksen lyhenteiden "tammi" jne. kielenvastaisuudesta. Mikäli ne kuitenkin säilytetään, ne tulisi ainakin kuvata lyhenteiksi, ei lyhyiksi muodoiksi, ja huomautuksen tulisi olla "(vain taulukkomuotoisessa kalenterissa käytettäväksi)".

Väärin tehdyn kotoistuksen malliesimerkkejä ovat nyt sellaiset järjettömyydet kuin "3 syys 2005", jotka ovat orjallisesti englannin mallin mukaisia ja vain nimellisesti käännettyjä.

Gregoriaaninen kalenteri, päivämäärät

Luonnoksessa ei selitetä, miksi siinä luetellaan useita päivämäärien esittämisen tapoja. Tässä asiassa olisi erityisen olennaista tietää, mitä on tarkoitus todella viedä CLDR-tietokantaan. Muilta osin kannanotto tulee todennäköisesti jäämään lähinnä kuriositeetiksi, sillä päivämäärien merkitsemisestä on jokaisella omat näkemyksensä ja tapansa, ja on myös useita standardeja, joista valita.

Toistan aiemmin esittämäni kommentin päivämäärien esitystapojen tarpeettomasta ja haitallisesta kirjavuudesta. Ainakin puolen vuosisadan ajan on suomen kielen huollossa harmiteltu kirjavuutta ja pyritty sitä korjaamaan, ja kun nyt vihdoin on saavutettu melkoisen yhtenäinen käytäntö, päiväystyyppi "7. tammikuuta", on järjetöntä ruveta tällaisessa yhteydessä edes mainitsemaan esimerkiksi muotoja "7. päivänä tammikuuta" tai "tammikuun 7. päivänä".

Standardin SFS-EN 28601 mukaisen esitystavan (2005-01-07) sovellusalueeseen ei ole syytä ottaa kantaa tällaisessa hankkeessa. Standardi itse määrittelee sovellusalueensa, ja jos siinä on jotain epäselvää, korjattakoon standardia. Asiallisesti olisi syytä päinvastoin suosittaa tämän esitystavan käyttöä mm. monikielisessä aineistossa sekä sellaisessa esityksessä, jossa ajan ilmaisujen helppo vertailtavuus on olennaista, kuten vaikkapa uutisotsikkojen listassa kunkin uutisen alussa olevassa päiväyksessä. Tämä esitystapa on myös ehdottomasti järkevin silloin, kun aineistoa pitää voida helpolla tavalla järjestää päivämäärän mukaan, esimerkiksi tiedostolistauksissa.

Aikaan liittyviä kenttämäärityksiä

Minulla ei ole ollut tilaisuutta perehtyä siihen, missä yhteyksissä näitä määrityksiä tullaan käyttämään. Epäselvää on, käytetäänkö niitä vain ilmaistaessa, milloin jotain tapahtuu (jolloin esim. "huomenna" on oikein), vai myös mainittaessa päivä tai muu ajanjakso (jolloin oikein olisi "huominen"). En myöskään tiedä, mitä "dayperiod" tarkoittaa, mutta ilmaus "ap/ip" ei vaikuta missään tapauksessa hyvältä. Vinoviiva on kelvoton välimerkki, joka jättää merkityksen arvattavaksi, ja tällaisessa lyhenteessä tilanne näyttää erityisen epäselvältä.

Sanassa "sekunti" pitää olla vain yksi "t".
Sihteerin pikavastaus: Näin on.

Muita aikaan liittyviä määrityksiä

On epäloogista, että lyhenne "jKr." on pisteellinen ja lyhenne "jaa" pisteetön. Etenkin koska merkkijonon "jaa" lyhenneluonne ei ole ilmeinen (sehän esiintyy myös sanana), tulisi senkin olla pisteellinen.

Epäselvää on, mikä merkitys vaihtoehtoisuudella on. Onko CLDR- tietokannassa selvästi määritelty, mitä vaikutusta on sillä, että jollekin määritykselle on vaihtoehtoisia asetuksia? Jos vaikutus on se, että valittuaan fi-paikallisasetukset voi käyttäjä jollakin tavalla valita variantin, joka joiltakin osin poikkeaa yleisistä asetuksista. Tällöin olisi olennaista, että loogisesti yhteenkuuluvat asetukset voidaan (ja pitää) muuttaa yhdessä, esimerkiksi "jaa." ja "eaa." yhdessä.
Sihteerin pikavastaus: Variantin valinnan on tarkoitus vaikuttaa kaikkiin niihin elementteihin, joissa kyseinen variant esiintyy.

Lyhenteiden "jKr." ja "eKr." oikeat pitkät muodot ovat "jälkeen Kristuksen syntymän" ja "ennen Kristuksen syntymää". Pitkiä muotoja tuskin missään tietoteknisessä sovelluksessa tarvitaan ja käytetään, mutta jos ne mainitaan, niiden tulisi oikeita. (Pienellä miettimisellä lienee helppo havaita, miten epälooginen ilmaus "jälkeen Kristuksen" on, riippumatta siitä, mitä kristologiaa sovelletaan.)

Juutalainen kalenteri

En hyväksy kannanottoa, joka sisältää pelkän viittauksen Valtiokalenteriin, vieläpä yksilöimättä, mitä painosta tarkoitetaan. Viittaan aiempaan kannanottooni, jossa ehdotan raamatunsuomennoksiin vakiintuneiden nimien käyttöä.

Tiettävästi Valtiokalenterilla ei ole normatiivista asemaa sen suhteen, mitä nimiä vieraiden kalenterien kuukausista käytetään. Käsittääkseni Valtiokalenterissa ei edes ollut stabiilia linjaa tässä asiassa.

Islamilainen kalenteri

Esitän vastaavat huomautukset kuin juutalaisesta kalenterista

Islamilaisen kalenterin kuukausien nimillä tulee olemaan varsin pieni käytännöllinen merkitys, koska tietoteknisissä sovelluksissa suomen kieltä käyttävät varmaankin käyttävät uskonnostaan ja kulttuuritaustastaan riippumatta yleensä gregoriaanista kalenteria. Jos nämä nimet kuitenkin otetaan mukaan tietokantaan, niiden tulisi vastata suomen kielessä yleisesti käytettävää arabian siirtokirjoitusta.

Mikko Lemmetyn kannanotto (7.9.2005):

Pyysitte ryhmässä sfnet.keskustelu.kieli lausuntoja ajanilmaisuista. Yleisesti ottaen ehdotus on hyvä ja asiantuntevasti toteutettu. Haluaisin kuitenkin kiinnittää huomionne ajan perusyksikön, sekunnin, nimeen. Ehdotuksessa yksikön nimi on sekuntti. Kuitenkin Mittayksikköasetus (371/1992) tuntee nimen sekunti. Jos kyseessä on vain kirjoitusvirhe, eikä Kotus ole muuttanut kantaansa yksikön nimen suhteen, se tulisi korjata. Jos kyseessä on Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen muuttunut kanta, on syytä pyrkiä Mittayksikköasetuksen muuttamiseen, jotta Suomessa käytettävän mittayksikköjärjestelmän määrittelevä lainsäädäntö ei olisi jäljessä kielen kehityksestä.
Sihteerin pikavastaus:  Kyseessä on kirjoitusvirhe.

Hyvää syksyä--
Mikko Lemmetty, Diplomi-insinööri
Tampereen teknillinen yliopisto

16.1.2006