VASTAUKSET MAIDEN JA ALUEIDEN NIMIIN KOHDISTUVIIN KANNANOTTOIHIN SEKÄ UUSIA ALUEIDEN NIMIÄ

Sekä yleiset että aluekohtaiset kannanotot esitetään saapumisjärjestyksessä. Niihin esitettävät vastaukset ja mahdolliset nimiehdotusten muutospäätökset on käsitelty ohjausryhmän kokouksessa 7.3.2005.

Kannanottoja on saatu kirjallisena Jukka K. Korpelalta, Tapani Salmiselta, Harry Halénilta ja Tuomo Ilomäeltä.

Ne kannanottopyynnössä ehdotetut maiden ja alueiden nimet, joita kohtaan ei ole esitetty kritiikkiä, katsotaan hyväksytyiksi ja vahvistetaan sellaisenaan keväällä 2005 julkaistavaan CLDR-tietokantaan (1.3). Muut, riippumatta siitä, onko kritiikki johtanut muutokseen, ilmoitetaan tässä ehdotetussa muodossa luonnoksena CLDR-tietokantaan. Pyrkimyksenä on vahvistaa näillekin konsensukseen pohjautuvat nimet syksyllä 2005 julkaistavassa CLDR-versiossa (1.4).

Koska kannanottopyynnössä esiintyneet kielten englanninkieliset nimet eivät ole muutettavissa kotoistushankkeen päätöksillä, niihin kohdistuviin, tässä hakasulkuihin sijoitettuihin kommentteihin ei ole otettu kantaa. Nämä kommentit pyritään kuitenkin saattamaan ao. teknisen komitean tietoon, ks. sihteerin tekemiä pikakommentteja Salmisen yleiskannanottoon.

Lähinnä yleisluontoisia kannanottoja, joihin ei nyt anneta erillisvastauksia, seuraavat maa- ja aluekohtaiset kommentit niiden koodijärjestyksessä.

LISÄYS: Dokumentin lopussa esitetään ne numerokoodeilla yksilöidyt alueet, joille jouduttiin ehdottamaan suomalaisia nimiä ilman, että näistä oli mahdollista esittää laajaa kannanottopyyntöä. Kaikkien näiden osalta tarjotaan seuraavalla kierroksella mahdollisuus kommentointiin.

*

Jukka K. Korpelan yleisiä huomautuksia (15.2.2005):

Luonnos on yleisesti hyvä ja huolellisesti laadittu. Ehdotetut nimet vastaavat enimmäkseen niitä, jotka esiintyvät Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen luettelossa Maat, pääkaupungit ja kansalaisuudet ja Euroopan komission käännöspalvelun käyttöön julkaistussa luettelossa Maat ja valuutat, vaikka ehdotuksen suhdetta näihin dokumentteihin ei olekaan erikseen ilmaistu.

Eräiden maakohtaisten huomautusten lisäksi esitän yleisiä huomautuksia.

Maat, joita ei enää ole (YU-kommentin lisäksi):

Mielestäni tämäntapaisessa aineistossa tulisi muutenkin ottaa huomioon myös maat ja alueet, joille on aikoinaan annettu maakoodi mutta jotka ovat eri syistä lakanneet olemasta poliittisina kokonaisuuksina.

Esimerkiksi kirjastotietokannassa, joka sisältää myös tiedon ilmestymismaasta, voi olla valtava määrä tietueita, joissa maana on Neuvostoliitto. Sama koskee henkilötietokantaa, jossa on tieto syntymämaasta. Tietojen muuttaminen nykyisiin valtioihin viittaavaksi olisi sekä erittäin työlästä että virheellistä.

Eri asia on, mitä maita ja alueita esiintyy esimerkiksi valikoissa. Tämä on toisaalta asia, joka on riippumaton CLDR:n tehtävistä, koska se riippuu maiden ja alueiden luettelosta, ei erikielisitä nimistä. Asia sopisi parhaiten ratkaistavaksi sillä, että ISO 3166:n aineiston yhteyteen liitetään tätä koskeva tieto, yksinkertaisimmillaan lista maiden ja alueiden koodeista, joita ei tulisi enää käyttää nykyhetkeä tai tulevaisuutta koskevien tietojen koodaamiseen.

Yleisiä huomautuksia maantieteellisistä nimistä:

Luonnoksessa on yleisesti käytetty nimistä sellaisia asuja, jotka vastaavat nykyisiä mm. kielitoimiston antamia nimistönormeja. En ehdota niihin muutoksia, koska en pidä normeista poikkeamista realistisena tavoitteena tässä yhteydessä. En kuitenkaan voi jättää mainitsematta, että osa normeista ja asuista poikkeaa tarpeettomalla ja haitallisella tavalla vanhasta ja aikoinaan vakiintuneesta nimikäytännöstä, jota vielä mm. Nykysuomen sivistyssanakirjan lopussa oleva luettelo ”Ulkomaiden paikannimiä” heijastaa.

Tarkoitan erityisesti mielivaltaista nimien kirjoittamista yhdyssanoiksi, vaikka ne todellisuudessa ääntyvät sanaliittoina ja olisivat helpompia ymmärtää, jos ne kirjoitettaisiin tämän mukaan. Nykynormien mukaan kirjoitetaan esimerkiksi ”Bouvet’n saari” eikä ”Bouvet’nsaari”, ”Cookin saaret” eikä ”Cookinsaaret”. (Näissä Nykysuomen sivistyssanakirjan luettelo on sanaliiton kannalla.)

Toinen epätarkoituksenmukainen käytäntö on yhdysmerkin pois jättäminen sanoista, joissa alkuosa on maantieteellinen erisnimi ja jälkiosa yleisnimi, esimerkiksi ”Cayman-saaret”. Tällaisissa tapauksissa on nykynormien mukainen asu kyllä usein jo yleisempi, mutta kuvaavaa on, että Google-hakujen perusteella arvioiden suhde kääntyy, kun tarkastellaan sanan taivutettuja muotoja kuten ”Caymansaarilla” contra ”Cayman-saarilla”. Taivutettujen muotojen yleisyydet kuvastanevat paremmin käyttökielen tilannetta. Nykynormi on outo poikkeus kielen yleiseen normistoon, sillä emmehän kirjoita ”Windowsjärjestelmä” emmekä ”Fordauto”.

Jopa sellaiset melko vakiintuneet kirjoitusasut kuin ”Uusi-Seelanti” ovat huonoja, koska ilmaisut todellisuudessa ääntyvät sanaliittoina (kaksihuippuisina). Todellisuudessa kirjoitusasu lipsuukin usein sanaliitoksi (”Uusi Seelanti”) jopa virallisissa yhteyksissä.

Toisaalta yhdistämällä muodostetuissa nimissä olisi parempi noudattaa mallia ”Itävalta-Unkari”. Tosin osa tällaisista nimistä on jo melko vakiintunut ja-sanalla muodostetuiksi sanaliitoksi, esimerkiksi ”Trinidad ja Tobago”. Kuitenkin esimerkiksi ”Bosnia-Hertsegovina” on nimeä jo historiasta tuttu ja sopisi käyttöön paremmin kuin ”Bosnia ja Hertsegovina”. Vastaavasti olisi aiheellista käyttää nimitystä ”Serbia-Montenegro”, joskin tämä valtiomuodostelma jää oletettavasti melko lyhytikäiseksi. Etenkin lauseyhteyksissä käytettyinä ja-sanalla muodostetut ilmaisut aiheuttavat ongelmia, koska voi syntyä epäselvyyttä siitä, tarkoitetaanko kahta eri maata tai aluetta vai yhtä kokonaisuutta. Suomen kielessä on vanhastaan käytetty rinnasteista yhdyssanaa tällaisissa tapauksissa. Varsinkin taivutettaessa se on parempi vaihtoehto. Voidaan pitää suorastaan kielenvastaisena ilmaisua ”kävin Serbia ja Montenegrossa”, mutta ”kävin Serbia-Montenegrossa” on aivan luonteva.

Kyseenalainen on mielestäni myös se käytäntö, että suomen kielessä käytettyä maan nimeä muutellaan maan kulloistenkin vallanpitäjien tahdon mukaan. Joissakin tapauksissa uudet nimet tosin jo vakiintuneet yleisesti tunnetuiksi (tai ainakin yhtä tunnetuiksi kuin vanha nimi). Mutta yleisesti uudet nimet tuottavat suuria vaikeuksia etenkin, kun vähänkin vanhemmat hakuteokset ja kartat käyttävät vain vanhoja nimiä.

Yksityiskohtaisissa kommenteissani olen puuttunut vain sellaisiin tapauksiin, joissa uuden nimen käyttö yksinään aiheuttaisi selviä ja vakavia ongelmia. Kannattaisin paljon pidemmälle menevääkin vanhojen nimien säilyttämiseen yksinään tai ensisijaisina (esimerkiksi ”Ceylon” tai ”Ceylon (Sri Lanka)”), mutta en pidä realistisena ajaa tätä linjaa tässä yhteydessä.

*

Tapani Salmisen (Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaiselta laitokselta) kannanotto (15.2.2005):

Ehdotuksissani on joko yksi tai kaksi nimimuotoa, kaksi silloin kun viralliseen ja arkiseen käyttöön sopii mielestäni eri muoto (arkiset muodot ovat sulkeissa).

1. Ensimmäiset huomautukseni ovat puhtaasti teknisluontoisia (lista kopioitu 7.2.2005):

Listassa on kolmeen kertaan sama maa: CS ”Serbia ja Montenegro” esiintyy paitsi tällä nykyisellä nimellään myös vanhalla nimellään YU ”Jugoslavia” ja vain maan osaan viittaavassa asussa SP ”Serbia” (Montenegroa ei ole listassa erikseen).

JO ”Jordania” ja ”Jordan” ovat listassa vaihtaneet paikkaa, suomenkielinen nimi esiintyy englanninkielisen paikalla ja päinvastoin.

2. Myös tapauksissa, joissa kommenttiin on sihteeri lisännyt ”ikt”, korjaustarve on nähdäkseni mitä ilmeisin, vaikka niistä varmasti esiintyy vaihtelevia mielipiteitä (tyypillisesti suomenkielinen nimi on epätäsmällinen, koska sitä on lyhennetty liikaa).

3. Tapauksissa, joissa kommenttiin on sihteeri lisännyt ”pvn”, tarvitaan mielestäni virallisissa yhteyksissä pidempi nimiasu (asia koskee luonnollisesti kaikkia kieliä eikä vain suomea).

4. Seuraavat nimet ovat vähintäänkin ongelmallisia, ja niitä olisi mielestäni vielä vakavasti pohdittava:

Kirjoitusasu MM ”Myanmar” perustuu sellaiseen englannin kielen murteeseen, jossa ei esiinny tavunloppuista r-äännettä, joten ”ar” on tarkoitettu äännettäväksi pitkänä a:na. Vastaavan ääntämisasun suomalainen likiarvo olisi ”Mjanmaa”. Useimmiten sen kuulee kuitenkin asussa ”Myanmari” tai ”Mianmari”. Koska naapurissakin on suomalaiseksi muokattu Thaimaa, eikö parempi nimi olisi ”Myanmaa”, ääntämisohjeena lisäksi, jos semmoista tarvitaan, ”Mianmaa” tai ”Mjanmaa”? Lisäksi perinteisen Burma-nimen voisi aina esittää vähintään sulkeissa, sillä sen käytöstä ei kansainvälisestikään ole luovuttu (siinä kyllä r-konsonantin alkuperäinen funktio on sama kuin edellä mainittu, mutta sanan sisällä se ei aiheuta samoja ongelmia kuin ”Myanmar” suomeksi).

Hieman erikoinen ja nykyään tietääkseni vain Suomessa käytössä oleva nimiasu on KG ”Kirgisia”. Se tuskin kuitenkaan on tavallisin suomeksi käytetty muoto, vaan alku- ja englanninkielinen ”Kyrgyzstan” tai siitä modifioitu ”Kirgistan” ovat laajassa käytössä. Nähdäkseni ei ole syytä pitäytyä vanhentuneeseen venäläiseen asuun perustuvaan muotoon, vaan ”Kyrgyzstan” olisi parempi ja ”Kirgistan” taas sopisi sen ääntämisohjeeksi.

Minulle ei ole koskaan selvinnyt, miksi ”Zimbabwe” on suomeksi ”Zimbabwe”, mutta TZ ”Tanzania” onkin ”Tansania” ja ZM ”Zambia” on ”Sambia”. Varmaan ”Sansibar” on tullut suomeen saksan kautta, mutta kovin mielelläni kirjoittaisin nykysuomeksi ”Zanzibar”, samoin tietysti ”Tanzania” ja ”Zambia”. Niitä esiintyy joka tapauksessa suomenkielisessä kirjoituksessa runsaasti, koska lähteenä ovat useimmiten englanninkieliset alkuperäistekstit; vierasperäisempi kirjoitusasu tuskin johtaisi ”Tantsania”-tyylisiin ääntämyksiin, koska z-kirjaimen ääntyminen soinnillisena sibilanttina on varsin laajasti tunnettua.

Nimien kirjoitusasun suomalaistaminen ääntämisasua vastaavaksi vaihtelee muutenkin hämäävällä tavalla. Monesti ääntämisen mukainen asu voittaa kuten tapauksissa FJ ”Fidži” (pro ”Fiji”) ja TD ”Tšad” (pro ”Chad”), mutta toisinaan ei: kirjoitetaan ”Bangladesh” eikä ”Bangladeš”, ”Djibouti” eikä ”Džibuti” ja ”Chile” eikä ”Tšile” (siitä huolimatta, että Etelä-Amerikan maiden nimiä muuten mukautetaan suomeen). Samankaltainen tilanne ilmenee siinä, että RW ”Rwanda” on suomeksi ”Ruanda”, vaikka maan viralliset nimetkin ovat ”Repubulika y’u Rwanda” ja ”République Rwandaise”. Joskus, ainakin KH ”Kambodža”-nimen kohdalla, olisi ehkä vaikea tietää, mikä olisi se oikea alkuperäisempi asu, ja kyseiset nimet ovat kyllä varsin vakiintuneita, joten muutoksia nykykäytäntöön en tässä ehdota, mutta perusteelliseen harkintaan asiassa kuitenkin olisi aihetta.

Nimien oikeinkirjoituksessa on usein muutakin kummasteltavaa, miksi esimerkiksi kirjoitetaan JM ”Jamaika” eikä ”Jamaica”, vaikka ”Nicaragua” säilyy alkukielen mukaisena. Hieman erikoista, vaikkakin yleisemmän maantieteellisen nimistön valossa järkeen käypää, on myös se, että käytössä on espanjanmukainen GF ”Ranskan Guayana” eikä ”Ranskan Guiana”, kun entinen brittiläinen osa maantieteellistä aluetta kirjoitetaan ”Guyana”.

Jonkin verran vaivaa kovin yleismerkityksisen alue-sanan käyttö silloin, kun kysymyksessä on aivan tietynlainen hallintoalue, siis IO ”Brittiläinen Intian valtameren alue” ja ”Ranskan eteläiset alueet”. Ainakin osavaltioiden nimissä on käytetty territorio-sanaa, esimerkiksi Pohjoisterritorio Australiassa, ja ”Brittiläinen Intian valtameren territorio” tuntuisi minusta paitsi mahdolliselta myös järkevänkuuloiselta. Mutta varsinaista sekaannuksen vaaraa ei alue-sanastakaan koitune.

TF ”Ranskan eteläiset alueet” on kuitenkin ongelmallinen myös siitä syystä, että alkukielessä käytetään pikemmin ’maaksi’ kuin ’alueeksi’ kääntyvää sanaa. Englanniksikin täsmällisempi käännös olisi siten ”French Southern Lands”, ja sitä on esiintynyt käytössäkin. Suomenkieliseksi nimeksi tulisi niin ollen ”Ranskan eteläiset maat”, mutta se kuulostaa kieltämättä varsin omituiselta.

Vielä herää kysymys, eikö KY ”Cayman Islands” olisi pikemmin ”Kaimaanisaaret” kuin ”Caymansaaret”? Olisin melko varma, että seutu on saanut nimensä tuosta eläimestä, vaikka nykyään se on tunnettu rahanpesumahdollisuuksistaan ja ”Keimansaaret” on sen vakiintunut suomenkielinen ääntämysasu.

5. Seuraavissa tapauksissa kyllä lähinnä kannatan listassa esitettyjä muotoja, mutta huomautan aluejakoon liittyvästä yleisemmästä ongelmasta (puute on pikemmin kansainvälisessä standardissa; osin vastaava tapaus on yllä käsitelty ”Svalbard ja Jan Mayen”):

Historiallisesti myös Israelin valtio on osa Palestiinaa, mutta ehkä PS ”Palestiina” ei nykykäytännössä tarvitse täsmennystä (vaikka se näkyy listassa olevankin englanniksi ”Palestinian Territory”), vaan sen ymmärretään viittaavan vain Länsirantaan ja Gazan kaistaan. Mutta on epäselvää, onko vielä tai enää mahdollista käyttää tätä kattonimitystä ollenkaan maan tai alueen nimenä vai olisiko sen tilalle vaihdettava aina erikseen ”Länsiranta” ja ”Gazan kaista”.

UM ”United States Minor Outlying Islands” viittaa joukkoon saaria, joilla ei ole olennaista maantieteellistä eikä minkäänlaista hallinnollista yhteyttä: nimeä käytetään vain silloin, kun ei haluta luetella kyseisiä saaria (”Yhdysvaltain pienet erillissaaret” on sinänsä erittäin onnistunut suomenkielinen nimi). Mutta mieleeni ei tule käytännön tilannetta, jossa ei tarvittaisi saarten nimiä erikseen, joten niidenkin suomenkielisiä nimiä kaivattaisiin. Englanniksi ne ovat tietääkseni Baker Island, Howland Island, Jarvis Island, Johnston Atoll, Kingman Reef, Midway Islands, Palmyra Atoll, Wake Island ja mahdollisesti myös Navassa Island. Useimmat niistä johtuvat sukunimistä, joten määriteosa tulisi genetiiviin. Midwaysaaret on tästä selvä poikkeus, samoin kai Navassasaari, mutta Wake(n)saaresta en ole varma, ja Palmyran atolli vaikuttaisi pikemmin sanaliitolta? [ISO-standardista puuttuvat myös jotkin muut asumattomat valtameren saaret, vaikka niitä on lukuisia siinä myös mukana.]

6. Seuraavissa tapauksissa olen täysin samaa mieltä listassa esitetyistä suomenkielisistä muodoista ja toivon vain, että vastaavien englanninkielisten nimien esimerkki ei pääse vastedeskään vaikuttamaan suomalaisten nimien asuihin, sillä kyseiset englanninkieliset nimet ovat mielestäni vähemmän onnistuneita:

BN ”Brunei Darussalam” sisältää lyhyeen nimeen kuulumattoman määreen. Sekä suomeksi että englanniksi toimiva nimi on ”Brunei”.

En ole varma, kuinka vakiintunut AX ”Åland Islands” on englanniksi. Alkukielen kannalta ja muutenkin riittäisi pelkkä ”Åland” muillakin kielillä, suomeksi tietysti ”Ahvenanmaa”.

LA ”Lao People’s Democratic Republic” on tarpeettomasti mukaan otettu pitkä nimi. Sekä suomen- että englanninkielinen viralliseenkin käyttöön sopiva lyhyt nimi on ”Laos”. Ainakin Iranin, Libyan, Syyrian ja Tansanian (vertaa edellä) pitkiä nimiä tarjotaan usein vastaavalla tavalla lyhyiden asemesta, mutta niitä ei listassa näy, hyvä niin.

CI ”Côte d’Ivoire” saisi minusta olla englanniksikin ”Ivory Coast”, suomeksi on joka tapauksessa täysin kelvollinen ”Norsunluurannikko”.

Vastaava uudempi tapaus on TL ”Timor-Leste”, jonka asemesta käyttäisin englanniksi ”East Timor”, suomeksi tietysti ”Itä-Timor”.

Tapauksessa FK ”Falkland Islands (Malvinas)” on englanniksi on otettu mukaan ehdotettu espanjankielinen nimi. Muotoilukin on siinä hämärä (espanjaksi olisi kai ”Islas Malvinas”), suomeksi nimi on ymmärtääkseni edelleen pätevästi vain ”Falklandinsaaret”.

Tarkkeet kuuluvat nimeen ST ”São Tomé ja Príncipe”, englanniksi käytetty ”Sao Tome and Principe” edustaa laajalle levinnyttä laiskuutta. Yleensä englanniksi kirjoitetaan myös ”Cote d’Ivoire” ja ”Reunion”, listassa on kuitenkin paremmin, joskin siis epäjohdonmukaisesti, ”Côte d’Ivoire” ja ”Réunion”.

*

Harry Halénin (Helsingin yliopiston Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien laitokselta) kannanotot (16.2.2005) ovat maakohtaisia.

*

Tuomo Ilomäen huomautus (16.2.2005):

En tunne maita GF French Guiana ja GY Guyana lähemmin, mutta oletan nimillä olevan jotain yhteistä. Ihmettelen siksi, miksi GF on suomeksi Ranskan Guayana, mutta GY Guyana.

*

Maa- ja aluekohtaiset kommentit

AE    United Arab Emirates - ehdotus: Arabiemiirikunnat

Salminen (ikt):  Ehdotus: Yhdistyneet arabiemiirikunnat
Perustelu: ”Arabiemiirikunnat” ei ole yksiselitteinen eikä kansainvälistä käytäntöä vastaava nimi kyseessä olevalle maalle. Arabiemiirikuntia ja niiden ryhmiäkin on ymmärtääkseni muuallakin, joten maan nimi on syytä aina pyrkiä esittämään kokonaisuudessaan eli ”Yhdistyneet arabiemiirikunnat”. Tätä muotoa on muistini mukaan käytetty suomeksi ennenkin, ja määrite kuuluu joka tapauksessa sekä alkukieliseen nimeen että muunkielisiin käännöksiin. Toinen asia on, että arkipuheessa määrite helposti putoaa ja saakin pudota pois.

Työryhmän vastaus:  Muutos vaatii lisäperusteluja, mahdollisuus lisäkommentointiin.

BS    Bahamas - ehdotus: Bahama

Salminen (ikt): Ehdotus: Bahamasaaret
Perustelu: ”Bahama” ei oikein viittaa mihinkään alueeseen. Bahamasaariin kuuluu muistaakseni ainakin Iso-Bahama ja Vähä-Bahama, mutta niistä ja naapurisaarista koostuva maa on suomeksi siis ”Bahamasaaret”. Tätäkin muotoa on mielestäni vanhastaan käytetty, ”Bahama” taas ei sovi alku- eikä muunkieliseen käytäntöön.

Työryhmän vastaus:  Muutos vaatii lisäperusteluja, mahdollisuus lisäkommentointiin.

CC    Cocos (Keeling) Islands - ehdotus: Kookossaaret

Salminen (ikt):  Ehdotus: Kookossaaret (Keelinginsaaret)
Perustelu: Englanninkielisessä nimessä kulkee tietääkseni aina mukana myös vaihtoehtoinen nimi: ”Cocos (Keeling) Islands”. Syyksi arvelisin selvyyden tarvetta, sillä Kookossaaria on maailmassa muuallakin; tämä ei tietenkään ole ehdoton peruste, sillä esimerkiksi tunnettuja Joulusaaria on maailmassa kaksi, mutta muuta nimeä niiden yhteydessä ei silti käytetä. Joka tapauksessa pelkkä ”Kookossaaret” ei vastaa alkukielistä käytäntöä, joten päädyn ehdottamaan molempien nimien käyttöä rinnan (tässä ehdotuksessa ei sulkeissa oleva muoto luonnollisestikaan tarkoita arkisempaa varianttia).

Työryhmän vastaus:  Muutos vaatii lisäperusteluja, mahdollisuus lisäkommentointiin.

CD    Zaire - uusi ehdotus: Kongo (Kinshasa) (pro Kongon demokraattinen tasavalta)
CG    Congo - uusi ehdotus: Kongo (Brazzaville) (pro Kongo)

Korpela:  Mielestäni on kestämätön tilanne, että kaksi Kongon valtiota ei ole järkevästi erotettavissa toisistaan käytännöllisillä nimillä. Luonnoksen mukainen vaihtoehto, jossa nimet ovat ”Kongon demokraattinen tasavalta” ja ”Kongo”, on mielestäni mahdoton. Miten tavallinen kansalainen voi tunnistaa, kumpi on kumpi? Epäintuitiivista on sekin, että tunnetummalla ja paljon suuremmalla valtiolla on hankalampi ja pitempi nimi.
Valtiomuodon käyttäminen erottavana tekijänä on kyseenalaista monestakin syystä. Tässä tapauksessa sekaannuksia aiheuttaisi sekin, että Brazzavillen Kongo käytti aiemmin itsestään kansantasavalta-nimitystä (République populaire du Congo), joka helposti mielletään samaksi kuin demokraattinen tasavalta.
Ehdotan koodille CD nimeä ”Kongo, Kinshasan”. Tässä pääkaupungin nimen genetiivimuoto on nimeen olennaisesti kuuluva erottava osa, joka vain aakkostussyistä on pääsanan jäljessä. Selityksiin ehdotan mainintaa tästä sekä huomautusta, että tekstissä on suositeltavaa käyttää ilmaisua ”Kinshasan Kongo”. Toissijaisesti ehdotan nimeä ”Kongo (ent. Zaire)”.
Ehdotan koodille CG nimeä ”Kongo, Brazzavillen” ja huomautusta siitä, että tekstiin sopiva muoto on ”Brazzavillen Kongo”.

Salminen (ikt):  Ehdotus: CD Kongon demokraattinen tasavalta (Kinshasan Kongo)
ja CG Kongon tasavalta (Brazzavillen Kongo).
Perustelu: ”Kongo” esiintyy kahden maan nimessä, ja siksi molempiin nimiin tarvitaan täsmennys. ”Kongon demokraattinen tasavalta” onkin (suomeksi) oikein, mutta sen länsinaapurin nimen olisi vastaavasti oltava ”Kongon tasavalta”. Sama koskee tietysti englantia ja muita kieliä: pelkkä ”Congo” ei ole täsmällinen nimi. Arkikielessä olisivat ehkä mahdollisia myös ”Brazzavillen Kongo” ja ”Kinshasan Kongo”, joskaan niissä ei juuri säästetä pituudessa eikä voiteta selkeydessä. Niitä joka tapauksessa joskus käytetään ja niiden tunnistaminen on siksi tärkeää, joten sisällytän ne ehdotuksiini varauksin. [Kongon demokraattisen tasavallan englanninkielinen nimi on listassa vanhentunut ”Zaire”.]

Työryhmän vastaus:  Nimet muutetaan yksimielisten ehdotusten hengessä, mahdollisuus lisäkommentointiin.

CZ    Czech Republic - ehdotus: Tšekki

Salminen (ikt):  Ehdotus: Tšekkien tasavalta (Tšekit)
Perustelu: ”Tšekki” on nähdäkseni kaikista kielenhuollon viime vuosien suosituksista epäonnistunein. Nykysuomeen ei nimittäin sovi sellainen sana, joka viittaisi yhtä aikaa sekä maahan että kansallisuuteen että kieleen, vaan mahdollista on joko kansallisuuden ja kielen (esimerkiksi slovakki, mutta Slovakia) tai maan ja kielen (esimerkiksi puola, Puola, mutta puolalainen) nimen yhteisyys. Tämä on hyvin suomen puhujien tajunnassa, sillä tunnetusta suosituksesta huolimatta pyritään laajasti käyttämään jotakin vaihtoehtoa kielenvastaiselle ”Tšekki”-muodolle. Yleisimpiä ovat havaintojeni mukaan yhdyssana ”Tšekinmaa” ja monikollinen ”Tšekit”. Molemmat ovat paitsi verrattomasti parempia kuin ”Tšekki” myös arkikieliseksi nimimuodoksi sinänsä kelvollisia; erityisesti ”Tšekit” sopisi minusta hyvin ainakin jääkiekkoselostuksiin ja matkakertomuksiin (vaikkapa Tšekeissä on tarjolla viittäsataa olutmerkkiä tai Tšekkien peli on aivan sekaisin). Mutta kovin viralliseen käyttöön ”Tšekit” on kaiketi hieman liian arkinen, joten tarvitaan myös täsmällinen ja kansainvälisesti pätevä käännös alkuperäisestä virallisesta nimestä: se voi nähdäkseni olla ainoastaan ”Tšekkien tasavalta”. Nimen muodostamisen periaate on varmaankin suomentaitoiselle ihmiselle intuitiivisesti selvä; vastaavalla tavalla muodostettiin aikanaan muiden muassa niiden Neuvostoliiton hallintoalueiden nimet, jotka perustuvat kansallisuuden nimeen (esimerkiksi Udmurttien autonominen sosialistinen tasavalta tai Hantien ja mansien kansallinen piirikunta).

Työryhmän vastaus:  Muutos vaatii lisäperusteluja, mahdollisuus lisäkommentointiin.

FM    Micronesia - ehdotus: Mikronesia

Salminen (vpn):  Ehdotus: Mikronesian liittoutuneet valtiot (Mikronesia).
Perustelu: Mikronesia tarkoittaa laajaa saaristoaluetta, johon kuuluu muitakin saaria kuin ne, jotka kuuluvat kyseiseen valtioon. ”Federated States of Micronesia” kääntyy suomeksi hieman hankalasti, joten ehdotukseni on tuolta osin alustava (”Mikronesian liittovaltio” tuntuisi kuitenkin virheelliseltä käännökseltä, vertaa edellä), periaate on joka tapauksessa sama kuin muissa tämän osion ehdotuksissa.

Työryhmän vastaus:  Muutos vaatii lisäperusteluja, mahdollisuus lisäkommentointiin.

GB    United Kingdom - ehdotus: Iso-Britannia

Korpela:  Kannatan luonnoksen mukaista nimeä ”Iso-Britannia”, mutta mielestäni poikkeaminen virallisesta nimestä vaatisi selityksen taulukon yhteyteen. Selitykseksi riittäisi, että vaikka valtion virallinen nimi on (lyhyessä muodossaan) ”Yhdistynyt kuningaskunta”, se tunnetaan paljon yleisemmin nimellä ”Iso-Britannia”, ”Britannia” tai ”Englanti”. Näistä tunnetuista nimistä ”Iso-Britannia” on se, jota parhaiten voidaan perustella asiasisällöltään oikeanlaisena.

Salminen (ikt):  Ehdotus: Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti (Britannia)
Perustelu: ”Iso-Britannia” ei tunnetusti viittaa samaan alueeseen kuin ”Yhdistynyt kuningaskunta”, vaan täsmällinen nimi olisi ”Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti”, ja se on pituudestaan huolimatta myös ehdottamani muoto. Toinen vaihtoehto olisi ”Britannia”; minusta se tuntuu vähän hämärältä, mutta sopii luultavasti arkikäyttöön; ainakin se on verrattomasti parempi kuin harhaan johtava ”Iso-Britannia”. Nimitystä ”Yhdistynyt kuningaskunta” en ryhtyisi viljelemään, koska se toimii suomenkielisessä yhteydessä heikosti. [Listasta muuten puuttuvat Mansaari, Jersey ja Guernsey, vaikka ne eivät kuulu puheena olevaan alueeseen, mutta tässä on tietysti kyse kansainvälisen standardin sisällöllisestä eikä nimistöä koskevasta puutteesta.]

Työryhmän vastaus:  Muutos vaatii lisäperusteluja, mahdollisuus lisäkommentointiin.

GE    Georgia - ehdotus: Georgia

Korpela:  Ehdotan harkittavaksi vaihtoehtoa ”Georgia (Gruusia)”, koska on tärkeää välttää mahdollisuus ymmärtää nimen tarkoittavan Yhdysvaltain osavaltiota Georgiaa. Gruusia-nimen tunnettuutta osoittaa, että mainitaan (tosin vain viittauksena) myös kielitoimiston maannimiluettelossa.

Työryhmän vastaus:  Muutos vaatii lisäperusteluja, mahdollisuus lisäkommentointiin.

HK    Hong Kong - uusi ehdotus: Hongkong, Kiinan erityishallintoalue (pro Hongkong, Kiinan e.h.a.)

Korpela:  Ehdotan, että lyhenteen ”e.h.a.” sijasta käytetään sanaa ”erityishallintoalue”. Esimerkiksi valikossa, jossa on kaikki maat ja alueet tai suuri kokoelma niitä, tämä ei yleensä pidentäisi kentän leveyttä. Yleiskieleen kuulumattoman lyhenteen käyttö on omiaan hämmentämään ihmisiä. Nimitys on tavalliselle kansalaiselle joka tapauksessa jonkin verran arvoituksellinen, mutta lyhenteen käyttö pahentaa tätä.

Salminen  (ikt):  Ehdotus: Hongkong.
Perustelu: Listassa on hämärät merkinnät ”Hongkong, Kiinan e.h.a.” ja ”Macao, Kiinan e.h.a.”. Jos halutaan käyttää erityisiä pitkiä muotoja, niin ne ovat suomeksi ”Kiinan erikoishallintoalue Hongkong” ja ”Kiinan erikoishallintoalue Macao”, lyhenteitä ja appositiorakennetta ei siis mielestäni tule käyttää. Mutta lyhyet nimet sopisivat nähdäkseni kyllä hyvin kaikkiin yhteyksiin, ja samaan viittaavat listassa esiintyvät englanninkieliset muodot.

Työryhmän vastaus:  Nimi muutetaan yksimielisen ehdotuksen hengessä, mahdollisuus lisäkommentointiin.

HM    Heard Island and McDonald Islands - uusi ehdotus: Heard- ja McDonaldin saaret (pro Heard ja McDonaldin saaret)

Salminen (ikt):  Ehdotus: Heardinsaari ja McDonaldinsaaret.
Perustelu: ”Heard Island” voi tuskin mitenkään olla suomeksi pelkkä ”Heard”. Olisiko listassa olevasta nimestä yksinkertaisesti unohtunut yhdysmerkki, sillä ”Heard- ja McDonaldsaaret” on muistaakseni ollut suomeksi käytössä ja se kaiketi vastaisi varhempaa englannin käytäntöä ”Heard and McDonald Islands”? Jos ja kun englanninkielinen nimi kuitenkin on ”Heard Island and McDonald Islands”, niin ei ole syytä poiketa vastaavasta käytännöstä suomessakaan. Genetiivimuotoinen määriteosa on kaiketi nykyään vastaavissa nimissä käytetty?

Työryhmän vastaus:  Nimi muutetaan ehdotulla tavalla, mahdollisuus lisäkommentointiin.

IE    Ireland - ehdotus: Irlanti

Salminen (pvn):  Ehdotus: Irlannin tasavalta (Irlanti)
Perustelu: Irlanti maantieteellisena käsitteenä viittaa koko saareen, joten kun puhutaan saarella sijaitsevasta, mutta ei sitä kokonaan käsittävästä valtiosta, täsmennys on virallisissa yhteyksissä tarpeen.

Työryhmän vastaus:  Muutos vaatii lisäperusteluja, mahdollisuus lisäkommentointiin.

JO    Jordan (pro Jordania) - vahvistus: Jordania (pro Jordan)

Korpela:  Tähän on ilmeisesti vahingossa tullut nimi ”Jordan”, joka on joen nimi. Valtion nimihän on ”Jordania”.

Salminen:  ”Jordania” ja ”Jordan” ovat listassa vaihtaneet paikkaa, suomenkielinen nimi esiintyy englanninkielisen paikalla ja päinvastoin.

Halén:  ”Jordan” - perinteisesti se on ollut vain Jordanvirran nimenä, maa taas Jordania.

Sihteerin vastaus:  Tahaton virhe korjataan ehdotulla tavalla.

KP    Democratic People's Republic of Korea - ehdotus Pohjois-Korea
KR    Republic of Korea - ehdotus: Etelä-Korea

Salminen (ikt):  Ehdotus: KP Korean demokraattinen kansantasavalta (Pohjois-Korea)
ja KR Korean tasavalta (Etelä-Korea).
Perustelu: ”Etelä-Korea” ja ”Pohjois-Korea” sopivat hyvin lyhyiksi käyttönimiksi, mutta vähänkään virallisemmissa yhteyksissä ovat päteviä vain täsmälliset pitkät nimet, siis ”Korean tasavalta” ja ”Korean demokraattinen kansantasavalta”. [Lista on joka tapauksessa näissä kohdin epäjohdonmukainen, koska ”South Korea” ja ”North Korea” ovat yhtä lailla käytössä englanniksi, mutta maiden nimiksi on kuitenkin mainittu vain ”Republic of Korea” ja ”Democratic People’s Republic of Korea”.]

Työryhmän vastaus:  Muutos vaatii lisäperusteluja, mahdollisuus lisäkommentointiin.

MD    Moldova - ehdotus: Moldova

Salminen (pvn):  Ehdotus: Moldovan tasavalta (Moldova)
Perustelu: ”Moldova” soveltuu kyllä maan epämuodolliseksi nimeksi, mutta koska Moldovan maakunta käsittää myös suuren osan Romaniaa, maan täsmällinen nimi on ”Moldovan tasavalta”.

Työryhmän vastaus:  Muutos vaatii lisäperusteluja, mahdollisuus lisäkommentointiin.

MK    Macedonia (FYR) - ehdotus: Makedonia

Salminen (pvn): Ehdotus: Makedonian tasavalta (Makedonia).
Perustelu: Vastaavalla tavalla historiallinen Makedonian maakunta on laajempi kuin kyseessä oleva maa. [Listassa oleva englanninkielinen nimiasu ”Macedonia (FYR)” on kovin outo: jos halutaan mukaan tieto Jugoslavian entisestä tasavallasta, lyhenne pitää kirjoittaa auki eli ”Former Yugoslav Republic of Macedonia”. Ymmärtääkseni ”Republic of Macedonia” on voittamassa alaa englanniksikin.]

Työryhmän vastaus:  Muutos vaatii lisäperusteluja, mahdollisuus lisäkommentointiin.

MM    Myanmar - ehdotus: Myanmar

Korpela:  Mielestäni tulisi käyttää vanhaa nimitystä ”Burma”, joka on yleisemmin tunnettu. Näin etenkin siksi, että nimen ”Myanmar” käyttö tulkitaan usein kannanotoksi maan sotilasdiktatuurin puolesta. Toissijaisesti ehdotan nimitystä ”Burma (Myanmar)”.

Työryhmän vastaus:  Muutos vaatii lisäperusteluja, mahdollisuus lisäkommentointiin.

MO    Macao - uusi ehdotus: Macao, Kiinan erityishallintoalue (pro Macao, Kiinan e.h.a.)

Korpela:  Koodin HK kohdalla esittämini perustein ehdotan nimitystä ”Macao, Kiinan erityishallintoalue”.

Salminen (ikt): Ehdotus: Macao.
Perustelu: Listassa on hämärät merkinnät ”Hongkong, Kiinan e.h.a.” ja ”Macao, Kiinan e.h.a.”. Jos halutaan käyttää erityisiä pitkiä muotoja, niin ne ovat suomeksi ”Kiinan erikoishallintoalue Hongkong” ja ”Kiinan erikoishallintoalue Macao”, lyhenteitä ja appositiorakennetta ei siis mielestäni tule käyttää. Mutta lyhyet nimet sopisivat nähdäkseni kyllä hyvin kaikkiin yhteyksiin, ja samaan viittaavat listassa esiintyvät englanninkieliset muodot.

Työryhmän vastaus:  Nimi muutetaan yksimielisen ehdotuksen hengessä, mahdollisuus lisäkommentointiin.

RU    Russia - ehdotus: Venäjä

Salminen (pvn):  Ehdotus: Venäjän liittovaltio tai Venäjän federaatio (Venäjä)
Perustelu: Maantieteellisenä alueena Venäjä käsittää ainakin omassa ajattelussani maan Euroopan-puoleisen osan lukuun ottamatta Kaliningradin (Königsbergin) lääniä. Ainakin kun olen mukana myöntämässä apurahoja Itä-Venäjän tutkimukseen, niin komien asuma-aluetta koskevat hakemukset voivat menestyä, mutta Tšuktšien niemimaata koskevat tuskin. Maantieteelliseen Venäjään ei nähdäkseni kuulu Pohjois-Kaukasiakaan, mutta sen lukisinkin jo Aasiaan; tästä ei onneksi juuri nyt tarvitse väitellä. Omassa kielitajussani liittovaltio ja federaatio ovat niin synonyymisiä käsitteitä kuin yleensä kai mahdollista, joten mielestäni molemmat voisi hyväksyä pidemmän nimen osaksi.

Työryhmän vastaus:  Muutos vaatii lisäperusteluja, mahdollisuus lisäkommentointiin.

SJ    Svalbard and Jan Mayen - ehdotus: Huippuvuoret ja Jan Mayen

Salminen (ikt):  Ehdotus: Svalbard ja Jan Mayen.
Perustelu: Alku- tai englanninkielinen ”Svalbard” ei viittaa samaan vaan laajempaan alueeseen kuin ”Huippuvuoret” (siihen kuuluu lisäksi ainakin Karhusaari). Epätäsmällisyyttä ei tässäkään tapauksessa ole mielestäni syytä suosia, vaikka arkipuheessa Huippuvuoret tietysti toimii samoin kuin vaikkapa Englanti viittamassa laajempaan kokonaisuuteen. [Toinen asia on, että Svalbard ja Jan Mayen ovat kaksi erillistä hallintoaluetta, joten sellainen standardi, joka ne yhdistää, on katsottava virheelliseksi; tämä huomio koskee tietysti paitsi suomenkielistä myös kansainvälistä käytäntöä.]

Työryhmän vastaus:  Muutos vaatii lisäperusteluja, mahdollisuus lisäkommentointiin.

SR    Suriname - uusi ehdotus: Surinam (pro Suriname)

Korpela:  Ehdotan nimeä ”Surinam”, jolla alue vanhastaan tunnetaan (mm. Nykysuomen sivistyssanakirjan nimiluettelossa ja yleisesti hakuteoksissa). Muoto ”Suriname” on tarpeetonta ns. poliittista oikeaoppisuutta. Miksi lisätä vanhaan nimeen loppu-e ja jättää vielä ihmiset epätietoisiksi siitä, pitääkö se ääntääkin?

Halén:  ”Suriname” - tähän saakka suomeksi Surinam, jota on paljon helpompi taivuttaakin.

Työryhmän vastaus:  Yksimielinen muutosehdotus toteutetaan, mahdollisuus lisäkommentointiin.

TF    French Southern Territories - uusi ehdotus: Ranskan ulkopuoliset eteläiset alueet (pro Ranskan eteläiset alueet)

Korpela:  Mielestäni ”Ranskan eteläiset alueet” on täysin mahdoton käytettäväksi esimerkiksi valikossa. Lähes jokaisen mieleen se tuo Ranskaksi yleisesti mielletyn alueen eteläosan. Jos siis esimerkiksi lomakkeessa pitää ilmoittaa, minne matkustaa, olisi aivan loogista valita ”Ranskan eteläiset alueet”, jos on matkustamassa Provenceen. Käyttäjä saattaa hyvinkin ajatella, että on jokin erityinen syy erottaa Etelä-Ranska muusta Ranskasta, jolloin hän kilttinä kansalaisena haluaa antaa tarkkaa informaatiota.
”Suomalaisessa tietosanakirjassa” on käytetty (pikatieto-osassa hakusanana) ilmaisua ”Ranskan eteläiset ja antarktiset alueet”. Tämä on vähän parempi, mutta hankalan pitkä ja kuitenkin mahdollistaa väärinkäsitykset. Ranskankielinen nimitys on hiukan selvempi, koska siinä on sana ”terres” ’maat’.
Ehdotan nimitystä ”Ranskan antarktiset alueet”. Se ei ehkä ole teoreettisesti oikea, koska kyseiseen territorioon kuuluu myös saaria, joita ei lueta aivan antarktisiksi. Mutta käytännössä tärkeintä on estää edellä kuvattu sekaannusmahdollisuus.

Työryhmän vastaus:  Nimi muutetaan muutosehdotuksen hengessä, mahdollisuus lisäkommentointiin.

VA    Vatican - uusi ehdotus: Vatikaanivaltio (pro Vatikaani)

Salminen (ikt):  Ehdotus: Vatikaanivaltio.
Perustelu: ”Vatikaani” ei mielestäni viittaa valtioon, vaan sen alueella päämajaansa pitävään instituutioon. Perinteiseksi suomenkieliseksi nimeksi on minusta vakiintunutkin ”Vatikaanivaltio” eikä siitä ole kai syytä luopua. [Englanniksikin ”Vatican” tuntuu todella oudolta maan nimenä, melkein aina näkee muodon ”Vatican City State”.]

Työryhmän vastaus:  Muutosehdotus toteutetaan, mahdollisuus lisäkommentointiin.

YU    Yugoslavia - ehdotus: Jugoslavia

Korpela:  Kannatan tämän säilyttämistä luettelossa, mutta taulukon yhteyteen tulisi liittää selittävä lisäys, jossa kerrotaan, että Jugoslavian valtiota ei enää ole, mutta sille on määritelty aineistoon suomenkielinen nimi, koska maakoodi voi esiintyä mm. tietokannoissa.

Työryhmän vastaus:  Nimen säilyttäminen luettelossa ei ole kotoistushankkeen päätettävissä.

*

ALUEIDEN NIMIÄ, JOISTA EI OLE ESITETTY KANNANOTTOPYYNTÖÄ

Tässä esitetään ne numerokoodeilla yksilöidyt alueet, joille tuli antaa suomalaiset nimet ilman, että niistä oli mahdollista esittää laajaa kannanottopyyntöä. Kaikkien näiden osalta tarjotaan seuraavalla kierroksella mahdollisuus kommentointiin (ja muutoksiin).

001    World - ehdotus:  maailma

002    Africa - ehdotus:  Afrikka

005    South America - ehdotus:  Etelä-Amerikka

009    Oceania - ehdotus:  Oseania

011    Western Africa - ehdotus:  Länsi-Afrikka

013    Central America - ehdotus:  Väli-Amerikka

014    Eastern Africa - ehdotus:  Itä-Afrikka

015    Northern Africa - ehdotus:  Pohjois-Afrikka

017    Middle Africa - ehdotus:  Keski-Afrikka

018    Southern Africa - ehdotus:  Etelä-Afrikka

019    Americas - ehdotus:  Amerikka

021    Northern America - ehdotus:  Pohjois-Amerikka

029    Caribbean - ehdotus:  Karibia

030    Eastern Asia - ehdotus:  Itä-Aasia

035    South-eastern Asia - ehdotus:  Kaakkois-Aasia

039    Southern Europe - ehdotus:  Etelä-Eurooppa

053    Australia and New Zealand - ehdotus:  Australia ja Uusi-Seelanti

054    Melanesia - ehdotus:  Melanesia

057    Micronesia - ehdotus:  Mikronesia

061    Polynesia - ehdotus:  Polynesia

062    South-central Asia - ehdotus:  eteläinen Keski-Aasia

142    Asia - ehdotus:  Aasia

145    Western Asia - ehdotus:  Länsi-Aasia

150    Europe - ehdotus:  Eurooppa

151    Eastern Europe - ehdotus:  Itä-Eurooppa

154    Northern Europe - ehdotus:  Pohjois-Eurooppa

155    Western Europe - ehdotus:  Länsi-Eurooppa

830    Channel Islands - ehdotus:  Kanaalisaaret

833    Isle of Man - ehdotus:  Mansaari

15.4.2005