NÄPPÄIMISTÖKAAVIOEHDOTUKSEEN KOHDISTUVAT KANNANOTOT JA VASTAUKSET

Tässä dokumentissa esitetään kotimaiset kannanotot saapumisjärjestyksessä. Työryhmän vastaukset esitetään kunkin kannanoton jälkeen.

Ehdotuksen jatkokehitykseen ovat vaikuttaneet myös monet keskustelut ja muut yhteydenpidot sekä kansainvälisen tietotekniikkateollisuuden edustajien että naapurimaiden kanssa. Näistä laaditaan erillinen yhteenveto.

*

Tähän dokumenttiin sisältyvät Kari Vitikaisen, Tuomas Rosbergin, Marko Grönroosin, Jukka Ahon, Kotuksen Marja Torikan, Orion Pharman Mirja Jäntin, Kotuksen Kimmo Granqvistin, Juhani Lehtirannan, Henri Sivosen ja fiMUG ry:n kannanotot sekä Etelä-Korean kaupallisen edustuston Kari Mäkeläisen kysely. Sihteeri on lisäksi saanut useissa muissa yhteyksissä ehdotuksesta pääsääntöisesti erittäin positiivista palautetta.

*

Kari Vitikaisen kannanotto (6.11.2005)

Tervehdys!

Toivon että näppäimistönormissa vaadittaisiin selkeästi mitä merkkejä pitää esittää, mutta ei määritellä muiden kuin normaalien suomalaisten aakkosten ja numeroiden paikat.

Erikoismerkkien sijaintia ei siis ole syytä määritellä pakollisiksi johonkin tiettyyn paikkaan. Erikoismerkeillä tarkoitan esimerkiksi rahayksiköitä kuten euro, dollari, punta.

Hyvillekin uudistuksille käy helposti kuten Tanja Karpelan kopiointisuojalaille jos annetaan levy-yhtiöille tai Microsoftille valtuudet kontrolloida asioita.

Ystävällisin terveisin
Kari Vitikainen

Sihteerin vastaus (25.11.2005):
Kiitos kannanotostasi. Työryhmä vastaa siihen verkkosivuillamme, mutta väliaikatietona: Paikkapakollisuudesta olen ollut yhteydessä mm. Appleen, jolle olen kirjoittanut:
"Although we plan to state at the possibly forthcoming stage of a standard that compliance will not require an one-to-one implementation - that our requirement is really for the specified functionality (repertoire), we'd like to hear from you if the proposal would cause undue problems for Apple, i.e. if you'd like us to change something and, if so, how."
Tämä vähentänee huolestumistasi.

Työryhmän vastaus:  Vaikka myöhemmin valmistuvassa yleismäärityksessä annetaan toteuttajille melkoinen vapaus saavuttaa määritelty perus- ja mahdollinen lisätoiminnallisuus, on pidetty tarpeellisena määritellä myös merkkien sijoittelua koskeva suositus, joka käytännössä koskee ns. tavanomaista PC-käyttöä. Tällaisella sijoittelulla on kuitenkin suuri merkitys käyttäjien enemmistölle, ja on parempi, että se on laadittu kansallisesti ja käyttäjälähtöisesti.

Tämä on myös tyydyttänyt mm. Applea, jonka toteuttama kaavio on perinteisesti poikennut Suomessa yleisimmin käytetystä, alkujaan IBM-peräisestä, mutta myös mm. Microsoftin toteuttamasta ruotsalais-suomalaisesta näppäimistökaaviosta.

*

Tuomas Rosbergin kannanotto (6.11.2005)

Tietokoneen näppäimistön muuttaminen jo vaikeasti käytettävästä QWERTYstä jalostetuksi kaikkien Pohjoismaiden QWERTYksi on ihailtava yritys.

Ehdotan ehdotuksenne pohjalta, että Shiftin lisäksi muokkausnäppäimenä ei toimisi Alt GR vaan Alt, ja Alt GR -toiminnallisuus saataisiin aikaan yhdistelmällä Control + Alt. Perusteet: On epäloogista, että laajennetussa näppäimistössä on kaksi identtisesti toimivaa Shiftiä, mutta Alt-näppäimet poikkeavat toisistaan toiminnaltaan. Käyttääkö Alt GR -toiminnallisuutta Microsoftin lisäksi kukaan?

Tuomas Rosberg 
Hämeenlinna

Sihteerin vastaus (25.11.2005):
Kiitos kannanotostasi. Työryhmä vastaa siihen verkkosivuillamme, mutta väliaikatietona:
Päädyimme käyttämään Microsoft-terminologiaa, koska tässä vaiheessa on hyvinkin realistisena tavoitteena saada aikaan heidän pikainen toteutuksensa. Varsinaisessa standarditekstissä lienee syynä käyttää kuvaukseen kv. standardin tasostruktuuria.

Sihteerin vastaukseen sisältyi myös edellä Vitikaiselle esitetty maininta Apple-yhteydestä, ja myös työryhmän vastaus Rosbergille on sama kuin Vitikaiselle annettu.

*

Kari Mäkeläisen kysely (8.11.2005)

Tervehdys täältä Etelä-Korean kaupallisesta edustustosta.

Silmiini sattui uutinen www.ebusiness.fi -sivuilla koskien uutta tietokoneen näppäimistölayoutia. Meitä kiinnostaisi tietää seuraavat asiat:

1) Onko prosessin tarkoitus luoda uusi kansainvälinen standardinäppäimistö?
2) Mikä on prosessin aikataulu, eli mihin mennessä uusi standardi pyritään hyväksymään?

Ystävällisin terveisin,
Kari Mäkeläinen
Trade & Investment Consultant
Korea Trade Center Helsinki

Sihteerin pikavastaus 8.11.2005:
Kysymyksiinne vastaa yllättävän hyvin tänään kotoistushankkeen seurantaryhmälle lähettämäni viesti:

"Tavoitteena on, että Suomessa (ja muissa Pohjoismaissa) saadaan yleiseen käyttöön ominaisuuksiltaan nykyistä monipuolisempi näppäimistö. Sillä voidaan tuttuja perustoimintoja juurikaan muuttamatta kirjoittaa mahdollisimman helposti kaikkia pohjoismaisia kieliä - niiden oikeinkirjoitussääntöjä noudattaen - ja myös muissa eurooppalaisissa kielissä käytettyjä (latinalaisin kirjaimin kirjoitettuja) nimiä ja lainasanoja. Oikeinkirjoitukseen kuuluvat myös välimerkit: lainausmerkit ja ajatusviiva.

Helposti kirjoitettaviin pohjoismaisiin kieliin kuuluvat myös alueelliset ja vähemmistökielet, Suomessa erityisesti pohjois-, inarin- ja koltansaame sekä romanikieli.

Näppäimistössä ehdotetaan toteutettavaksi joukko uusia menettelyjä, joiden mielekkyydestä ja teknisestä toteutuskelpoisuudesta on yleisellä tasolla varmistuttu etukäteen tietotekniikkateollisuuden edustajien kanssa käydyissä keskusteluissa. Heiltä kuitenkin odotetaan kommentteja vielä ehdotuksen yksityiskohdista.

Kansallisella kannanottokierroksella toivotaan erityisesti kommentteja myös siitä, kuinka hyvin kaavioehdotus soveltuu itse kunkin omiin käyttötarpeisiin.

Kannanotot pyydetään toimittamaan viimeistään 28.11.2005 osoitteeseen kotoistus@kotus.fi. Näppäimistökaavion mahdollisimman pikainen toteutus edellyttää siitä sopimista vielä tämän vuoden aikana."

Kysymyksessä on alueelliseen (Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska) käyttöön tarkoitettu näppäimistökaavio, jolla on voimakas kansainvälinen painotus (joskaan se ei mitenkään sovellu CJK-ympäristöön). Kansainväliset näppäimistökaaviostandardit laatii maailmanlaajuinen ISO/IEC JTC1/SC35, eurooppalaista laatijaa ei tällä hetkellä ole (nyt, kun CEN TC304 on lepotilassa).

Näppäimistökaavioehdotus löytyy myös suomenkielisenä kotoistushankkeen verkkosivuilta http://kotoistus.fi osiosta avoimet kannanottopyynnöt.

*

Marko Grönroosin kannanotto (8.11.2005)

Esittäisin kommentteja lähinnä noihin AltGr-valintoihin.

Ainakin suomessakin joskus käytettävä š (sarvekas s) olisi kiva saada muutenkin kuin kuolleella näppäimellä. Loogisin sijoituspaikka olisi tietysti AltGr+S, joskin siihen on nyt sijoitettu tuo saksalainen ß (ss). Sen voisi sijoittaa vaikka AltGr+B:hen, joka näkyy olevan vapaana. Jos on ajatuksena, että kuolleilla näppäimillä saatavia merkkejä ei kannata duplikoida AltGr-merkkeihin, niin ei sitten mitään.

Noiden « ja » (<< ja >>) sijoittelu myös mietityttää, kun minusta helpommin muistettavat paikat olisivat AltGr+Shift+8 ja 9, jotka ovat myös vapaana. Nyt ne ovat tuossa 4:n ja 3:n päällä muutenkin "väärinpäin". Logiikkana lienee läheisyys lainausmerkkeihin, mutta en nyt tiedä onko se kovin hyvä peruste.

En nyt tiedä onko ehdotuksessa nyt AltGr+N:llä saatava eta (koukku-n) yleisempi kuin españan ñ, mutta mutulla kallistuisin jälkimmäisen puolelle.

Eräs jota minusta tarvitaan kirjoitettaessa paljon on ajatusviiva (U+2014 tai 15), jota tuossa ei nyt näyttäisi olevan lainkaan. Käsittääkseni U+2013 on lyhyempi.

Nyt kun tutkiskelen tätä Linuxin näppäinkarttaa, näyttäisi siinä olevan joitain muitakin järkevän oloisia määrityksiä kuten:
AltGr+C: © (copyright-merkki)
AltGr+R: ® (registered-merkki)
AltGr+1: ¡ (huutomerkki väärinpäin)
AltGr++: ¿ (kysymysmerkki väärinpäin)
AltGr+x: × (kertomerkki - voisi olla myös *:n alla)
AltGr+7: ± (+- plusmiinus)
AltGr+1: ¹ (yläindeksi/potenssi 1)
AltGr+2: ² (yläindeksi/potenssi 2)
AltGr+3: ³ (yläindeksi/potenssi 3)

En tiedä näiden näppäimistömäärittelyjen alkuperäislähdettä, mutta ainakin nämä ovat minusta aika loogisia valintoja. Jotkin muut ehkä eivät.

Nämä nyt tuli ensimmäiseksi mieleen tuota esitystä vilkaistua.

Sihteerin pikavastaus 8.11.2005:  Kiitos kommenteistasi!

Ihan välittömänä kommentin kommenttina: ensisijaista kuolleen näppäimen positiota ja kirjainnäppäintä käytettäessä ei tarvita yhtään enempää näppäilyä kuin AltGr + kirjainnäppäimellä. [Tämä kommentti ei kuitenkaan enää kohdistu suoraan esitettyyn kommenttiin, koska hattutarkkeen sijoituksesta ensisijaiseen kuolleen näppäimen positioon on sittemmin luovuttu osana Ruotsin kanssa saavutettua kompromissiratkaisua.] Olemme hyvin tietoisesti halunneet välttää AltGr + kirjainnäppäin -toimintoa muille kuin sellaisille merkeille, joita ei voi saada aikaan yhdistelminä (tai edes "eräänlaisina", kuten poikkiviivalliset kirjaimet), jotta kaikki sijoittelut voitaisiin pitää intuitiivisesti miellettävinä.
Toinenkin välitön kommentti: suomen kielessä käytetään kaksinkertaisista kulmalainausmerkeistä vain oikealle osoittavaa, vasemmalle osoittava tarvitaan sen pariksi mm. norjan ja tanskan kielissä (joissa taas alku ja loppu osoittavat eri suuntiin).

Äng (koukku-n) kuuluu saamen kielten merkistöön ja on siksi meille tärkeä, Eduskunta kun on jo joitakin vuosia sitten ratifioinut Euroopan neuvoston alueellisia ja vähemmistökieliä koskevan sopimuksen.
U+2013 on ns. n-dash, jota suomessa yleensä suositellaan ajatusviivaksi; 2014 on ns. m-dash eli pitkä ajatusviiva, jota myöskin käytetään paljon, ja 2015 on taas hyvinkin pitkä vaakapalkki.

Palaamme ja paneudumme kaikkiin kommentteihisi koko työryhmän voimalla, jahka pääsemme siihen pisteeseen.

Työryhmän vastaus:  Ehdotetuista merkeistä on jatkokäsittelyssä otettu mukaan pitkä ajatusviiva (U+2014), ylösalainen huutomerkki (U+00A1), ylösalainen kysymysmerkki (U+00BF9 ja kertomerkki (U+00D7). Muidenkaan esitettyjen merkkien hyödyllisyyttä ei haluta kiistää, mutta niiden sijoittelu ei olisi tyystin ongelmatonta (erityisesti, koska nykyisin käytetyn "de facto" -näppäimistön sijoitteluun ei olla haluttu puuttua), mahdollisesti lukuun ottamatta ©- ja ®-merkkejä, joita voidaankin pitää vahvoina kandidaatteina seuraavaa suositusta valmisteltaessa.

Mainittakoon, että lyhyt ja pitkä ajatusviiva (ns. n- ja m-viiva, U+2013 ja U+2014) ovat nykyisten normien mukaan samanarvoiset suomen kielessä, mutta tämä tullaan erittäin todennäköisesti muuttamaan niin, että suositellaan n-viivaa. Se on myös käytännössä ollut selvästi yleisemmin käytetty vaihtoehto.

*

Jukka Ahon kommentti (8.11.2005)

4.11.2005 ehdotetulla näppäimistökaaviolla pystytään kirjoittamaan pohjoismaisten kielten lisäksi ilmeisen hyvin myös monia muita eurooppalaisia kieliä - kuten ranskaa tai espanjaa - tarvitsematta välillä vaihtaa toiseen näppäinasetteluun.

Vaikka suunnittelun lähtökohtana olisivatkin ensisijaisesti olleet pohjoismaiset kielet, tämä on suuri etu käyttäjälle, jonka ei tarvitse opetella toisenlaisten näppäinasettelujen käyttöä eurooppalaisilla valtakielillä kirjoittaakseen.

Mainittuja valtakieliä kirjoitettaessa välimerkkien osalta kuitenkin törmätään pieniin puutteisiin. Tuettuna eivät ole espanjan kielen käänteiset huuto- ja kysymysmerkit (00A1 ja 00BF) eivätkä myöskään saksankielisessä typografiassa käytetty avaava lainausmerkki (201E) tai englannin- ja espanjankielisessä typografiassa käytetty avaava lainausmerkki (201C), saati niiden heittomerkkivastineet (201A, 2018).

Tämä tekee tilanteesta hiukan kiusallisen: eurooppalaisia valtakieliä voi uudella näppäinasettelulla _melkein_ kirjoittaa oikein, mutta ei kuitenkaan aivan.

Oudolta tämä puute tuntuu etenkin siinä valossa, että näppäinasettelussa on (PDF-dokumentissa ilmoitettujen tietojen mukaan) pyritty ottamaan huomioon myös sellaisia erikoistarpeita kuin vietnamilaisten nimien oikeinkirjoitus. Onko espanjan ja saksan kielen välimerkkien pois jättäminen ollut täysin tietoinen valinta, vai vain jonkinlainen lipsahdus?

Jukka Aho
Vaasa

Sihteerin pikavastaus (9.11.2005):   Kiitos kommenteista. Vastaan tässä joihinkin kohtiin välittömästi. Käsittelemme kuitenkin kannanoton yksityiskohtaisesti työryhmässä ja vastaamme siihen silloin.

Muiden kuin pohjoismaiden kielten välimerkkien poisjättäminen julkaistusta ehdotuksesta oli tietoinen valinta. Muista kielistä on ehdotuksessa sen mukaisesti todettu, että näppäimistöllä voidaan kirjoittaa niissä esiintyviä nimiä. Näin siksi, että halusimme esittää selkeästi rajatun, "minimalistisen" version. Mikäli lisäyksiä kuitenkin selvästi halutaan mukaan, ei niille ole varsinaista estettä, kunhan vapaat, helposti miellettävät näppäinpaikat riittävät; kaikkien kaikkia toiveita ei varmaankaan voida toteuttaa.

Vietnamilaisten nimien oikeinkirjoituksen tarve johtuu varsin suuresta siirtolais-, alkujaan pakolaismäärästä (etenkin Ruotsissa), jonka nimet tulisi voida viedä oikein kirjoitettuna esim. väestörekisteriin.

Työryhmän vastaus:  Kaikki ehdotetut välimerkit on jatkokäsittelyssä otettu mukaan. Kun niille ei kuitenkaan voida osoittaa intuitiivisesti "parasta" sijoituspaikkaa, lähtökohtana on, että itse kukin niiden tietoinen tarvitsija kyllä opettelee tarvitsemansa.

*

Marja Torikan kannanotto (14.11.2005)

Olen tutustunut näppäimistökaavioehdotukseen ja pohtinut sen käyttöä karjalan kielen kolmeen eri murteeseen pohjautuvan, vielä kehitteillä olevan kirjakielen kannalta.
. Vienalaismurteisiin pohjautuvan kielimuodon suurin ongelma on ollut suhuässän (hattu-s) sekä soinnittoman affrikaatan (hattu-c) kirjoittaminen. Se on ollut joko hankalaa tai mahdotonta (esim. sähköpostissa). Uudella näppäimistöllä kirjoitettaessa ongelma poistuu.
. Livviin eli aunuksenkarjalaan pohjautuvassa kirjakielen muodossa lisää ongelmia ovat tuottaneet soinnillinen suhuässä (hattu-z) ja erityisesti soinnillisen affrikaatan merkkinä käytettävä ezh. Näidenkin kirjoittaminen tulisi onnistumaan vaivatta.
. Tverinkarjalaan pohjautuva kirjakielen muoto tuo korostetusti esiin vielä yhden seikan, joka siis ilmenee koko karjalassa. Se on liudennuksen merkitseminen, jonka aikaansaanti samalla tarkkeella joka konsonanttiin ei ole mahdollista. Vanhaan tapaan sen voi kirjoittaa l:ään ja t:hen heittomerkillä, uudessa merkistössä sen saisi kauniimmin n:ään, r:ään ja s:ään akuutti-korkomerkin avulla.

Ainoa moite olisi karjalassa käytössä olevan ü:n kirjoittamisen vähäinen hankaloituminen. Olen erittäin tyytyväinen näppäimistöuudistukseen: se tuo karjalan kirjakielen kirjoittamiseen tuntuvia parannuksia, itse asiassa tekee sen mahdolliseksi.

Marja Torikka
Karjalan kielen sanakirjan jatkotyöt
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus

Työryhmän vastaus:  Ehdotus on jatkossa muuttunut siten, että treema on palautettu kuolleen näppäimen ensisijaiseen positioon (joten ü:n kirjoittaminen ei vaikeudu nykyisestä), kun taas hattua ei sittenkään sijoiteta vastaavaan positioon (joten suhuäänteiden kirjoitus vaatii kolme näppäimen painallusta ehdotuksessa esitetyn kahden asemesta).

*

Mirja Jäntin kannanotto (23.11.2005)

Teppo Mattssonin pyynnöstä katsoin läpi kannanottopyyntönne.

Mielestäni eksoottisten merkkien näppäimistövalinnat ovat hyvin loogisia: ovat paikassa, joissa muoto on samantyyppinen, kuin alkuperäinen kirjain, siis helposti muistettavissa, jos niitä ei ole painettu näppäimeen.

En tunne esim saamen- tai tanskankieltä, jotta huomaisin jonkun olennaisen merkin puuttuvan.

Ehkä olisi hyvä olla mukana myös yleisimmät kreikkalaiset kirjaimet, joita käytetään matemaattisissa teksteissä. Matematiikkaa on myös pohjoismaissa. Alkupään löysin, mutta en näitä:

gamma
delta
epsilon
sigma

Terveisin - Best regards 
Mirja Jäntti 
ORION PHARMA

Sihteerin pikakommentti (28.11.2005):  Kiitos kannanotosta. Työryhmä vastaa siihen myös verkkosivuillamme, mutta väliaikatietona:

Yleisimpien kreikkalaisten kirjaimien lisäämiseen on tarve useillakin käyttäjillä, mikä onneksi käy päinsä melko vaivattomasti kaavioon tehtävillä omilla lisämäärityksillä. Vastaavia, toisistaan poikkeavia tarpeita esiintyy useilla eri toimialueilla, joten joidenkin niistä tyydyttäminen yleiskaaviossa johtaisi siihen, että joidenkin muiden tarpeiden tyydyttäminen voisi hankaloitua. Tämän vuoksi kaaviossa on pyritty minimalistiseen määrittelyyn (kuitenkaan rajoittamatta tuotettavaa merkkivalikoimaa).

Työryhmän vastaus:  Kaavioon tehtävien lisämääritysten asemesta saattaisi olla helpointa vaihtaa kreikkalaiseen näppäimistöasetteluun "lennosta". Mm. Windowsin kreikkalaisen näppäimistöasettelun etuna on, että se on melko luonnollinen ja helppo muistaa latinalaisen merkistön käyttäjille, koska kreikkalaisten kirjainten paikat vastaavat latinalaisten kirjainten paikkoja meikäläisessä näppäimistössä. Esimerkiksi a-näppäin tuottaa alfan, b-näppäin beetan jne.

*

Kimmo Granqvistin kannanotto (25.11.2005)

Kannanotto romanikielen osalta näppäimistökaavioehdotukseen 4.11.2005

Pidän arvokkaana ja yhteiskunnallisesti merkittävänä sitä, että keskeisimpiin käyttöjärjestelmiin saadaan toimiva menetelmä Suomessa puhuttavan romanikielen murteen kirjoittamiseen.

Olen tutustunut ehdotettuun näppäimistökaavioon ja pidän sitä romanikielen kirjoittamisen kannalta varsin käyttökelpoisena. Diakriittisenä merkkinä käytettävän hatun tuottaminen erillään peruskirjaimesta ei ole romanin kirjoittamisen kannalta optimaalisin ratkaisu, mutta kuitenkin mielestäni toimiva ja selkeä.

Hatun tuottaminen ehdotetussa näppäimistökaaviossa vain yhdellä näppäimenpainalluksella on sen käyttöä helpottava ominaisuus, jota pidän tärkeänä.

Kunnioittaen,
Kimmo Granqvist
erikoistutkija, dosentti
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus

Työryhmän vastaus:  Hattutarkkeen sijoituksesta ensisijaiseen kuolleen näppäimen positioon on sittemmin luovuttu osana Ruotsin kanssa saavutettua kompromissiratkaisua, joten hatun tuottaminen valitettavasti vaatii kaksi näppäimenpainallusta esitetyn yhden asemesta.

*

Juhani Lehtirannan kannanotto (25.11.2005)

1) Suomen kielessä näppäinasettelu on parempi nimitys kuin näppäimistökaavio. Kun näppäimistöasettelu esitetään paperilla, tulos on kyllä kaavio. Ihminen kirjoittaa abstraktin asettelun mukaisesti, ei konkreettisen kaavion mukaisesti.

2) Ehdotuksessa puhutaan Alt Gr -näppäimestä. On muistettava, ettei kaikissa tietokonejärjestelmissä käytetä tätä näppäintä. Mm. Applen Macintosh -tietokoneissa optio-näppäin vastaa funktionaalisesti Alt Gr -näppäintä (jonka historia on itse asiassa aika surkea tarina). Ehdotan, että asiakirjassa puhutaan Alt Gr / optio -näppäimestä tai käytetään jotain geneeristä ilmiötä. On äärettömän hienoa, että vihdoin Alt Gr -näppäimen käytölle koetaan löytää järkevää ja yhdenmukaista käyttöä. Macintosheissa optio-näppäimellä on ollut alusta pitäen se merkitys, joka nyt on vihdoin tulossa PC-näppäimistöihin.

3) Näppäimistöasettelu on esitetty erillisessä kaaviossa. Siinä kiinnittää huomiota se, että näppäimessä E00 on perusmerkkinä tarke, jota tarvitaan saamen ja puolan erikoismerkkien tuottamiseen. Mielestäni olisi parempi, että perusmerkkinä olisi §, vaihdossa "vulgääri" 1/2 ja Alt Gr / optio :llä olisi tuon tarkenäppäimen tehtävä.

4) On ilahduttavaa, että esitetyllä asettelulla voidaan tuottaa vaivatta kaikki latinalaista aakkostoa käyttävien Euroopan kirjakielten merkit. Tässä suhteessa asettelun periaatteista ei saa tinkiä. On toki selvää, ani harva suomalainen tarvitsee näppäinten C01 tai B02 tarjoamia merkkejä. Mutta eihän se ketään haittaa, jos nämä täällä harvojen tarvitsemat merkit ovat saatavilla.

5) Pohjoismaisissa sukunimissä esiintyy aika usein saksalainen ü-kirjain. Näin on etenkin Tanskassa, mutta paljon myös Norjassa, Ruotisissa ja Suomessa. Olisi hyvä, mikäli tämä voidaan kirjoitaa Alt Gr / optio + u/U -näppäilyllä näppäimestä D07.

6) Tämä näppäinasettelu paljon nykyistä asettelua parempi. Uusi asettelu on hyvä suositus, jota ei voi tulkita sitovaksi. Jos on käytössä parempia, tätä suositusta oleellisesti sotkemattomia käytäntöjä, niitä pitäisi voida käyttää edelleen. Esimerkiksi Macintosheissa kaarisulkeet on tuotettu perinteisesti optio-vaihto-8:lla ja optio-vaihto-9:llä. Tämä ratkaisu on yhtä hyvä kuin esitetyn näppäimistöasettelun vaihtoehto. Samaten arvelen, että monet suomalaiset haluavat edelleen euromerkin näppäimestä E04 eikä D03:n alta. Tässä suhteessa Ruotsi ja Suomi ovat eri asemassa, koska ainakin toistaiseksi maissa on eri valuutta.

parhain terveisin
Juhani Lehtiranta
JL-types Ky, Nurmijärvi

Sihteerin pikavastaus (25.11.2005):  Kiitos kommentistasi. Työryhmä vastaa siihen myös verkkosivuillamme, mutta väliaikatietona: Päädyimme käyttämään Microsoft-terminologiaa, koska tässä vaiheessa on hyvinkin realistisena tavoitteena saada aikaan heidän pikainen toteutuksensa. Varsinaisessa standarditekstissä lienee syynä käyttää kuvaukseen kv. standardin tasostruktuuria. Sihteerin vastaukseen sisältyi myös edellä Vitikaiselle esitetty maininta Apple-yhteydestä

Työryhmän vastaus:  Yleisvastaus on sama kuin Vitikaiselle annettu, täydennettynä kuitenkin seuraavilla yksityiskohdilla:
3) Näppäin E00 on sittemmin muutettu tässä esitetyn mukaiseksi osana Ruotsin kanssa saavutettua kompromissiratkaisua.
4) Viittaus näppäimeen B02 on virheellinen, oikea viittaus on näppäimeen B01. Näppäinten numerointi oli valitettavasti virheellinen alkuperäisessä esitystekstissä.
5) Kun treema on sittemmin palautettu ensisijaiseen kuolleen näppäimen positioon osana Ruotsin kanssa saavutettua kompromissiratkaisua, on ü-kirjain yhtä helppo tuottaa treema-tarkkeella ja u-kirjaimella kuin AltGr- ja u-näppäimellä.

*

Henri Sivosen kannanotto (27.11.2005)

Näppäimistöehdotus on inkrementaalinen muutos QWERTY- näppäinjärjestykseen. QWERTY:n suunnitteluperuste on se, etteivät englantia kirjoittaessa kirjoituskoneen vasarat takerru toisiinsa. Suunnitteluperuste on tietokoneita ajatellen mieletön.

Dvorak-näppäinjärjestys on paljon järkevämpi. Näppäinten järjestys on valittu merkkien suhteellisten frekvenssien (englannin kielessä) mukaan siten, että yleisimmät merkit ovat perusrivillä. Vokaalit ovat vasemman käden perusrivillä ja yleisimmät konsonantit oikean käden perusrivillä.

Vastaavaa suunnitteluperiaatetta voisi soveltaa myös suomen kielen kirjainfrekvensseillä.

On traagista, että ihmiset kirjoittavat jatkuvasti epäergonomisella näppäinjärjestyksellä siksi, että standardien laatijoilla ei ole uskallusta hylätä ihmisten jo opittua QWERTY-osaamista, vaikka hylkäämisestä voisi pitkän ajan kuluessa koitua jopa olennainen kansanterveydellinen etu parantuneen ergonomian vuoksi.

Valtaosa suomalaisista hyötyisi paljon enemmän suomen ja englannin (ja jopa merkkaus- ja ohjelmointikielten) kirjoittamisen ergonomian optimoinnista kuin pohjoisen vähemmistökielten huomioon ottamisesta. Toki on tärkeää tarjota kyseisten vähemmistökielten kirjoittajille myös näppäinjärjestys, mutta ehdotus on esitelty valtaväestölle suunnatuksi. Optimointiongelmien vuoksi näppäinjärjestyksen unifiointi pohjoismaisten valtakieltenkin kesken vaikuttaa huonolta tavoitteelta.

(Itse rupesin ensin ohjelmoimaan ergonomiasyistä U.S.- näppäinjärjestyksellä, koska suomalaisessa näppäimistössä monet ohjelmointikielten yleiset merkit olivat hyvin epäergonomisissa paikoissa. Myöhemmin siirryin Dvorak-järjestykseen (englannin ja ohjelmointikielten osalta) ja olen ollut siihen hyvin tyytyväinen. Suomen kirjoittamiseen käytän Applen suomalaista järjestystä, johon on sovellettu se permutaatio, joka muuttaa U.S.-QWERTY:n Dvorakiksi.)

Henri Sivonen

Työryhmän vastaus:  Uuden näppäimistökaavion tarkoitus on laajentaa merkittävästi nykyisen, Suomessa ja Ruotsissa yleisesti käytetyn näppäimistön toiminnallisuutta. Määrittelytyössä on koettu erityisen tärkeäksi myös, että uusien toimintojen toteutus ei muuttaisi tai muuten häiritsisi nykyisten käyttäjien nyt käyttämiä toimintoja. Tässä onkin käsityksemme mukaan onnistuttu erinomaisen hyvin.

Yhdysvalloissa kehitetty Dvorak-näppäimistö on aikoinaan suunniteltu nimenomaan englannin kielen tarpeita silmälläpitäen, eikä sen paremmuutta QWERTY-näppäimistöön nähden ole siinäkään ympäristössä osoitettu mitenkään kiistattomasti edes periaatetasolla. Käytännössä se ei ole lyönyt itseään läpi jo 60-vuotisesta olemassaolostaan huolimatta. Kun Suomessa ei ole tiedossa edes mallinnuksia meille mahdollisesti soveltuvista "Dvorak"-näppäimistöistä, olisi kotoistushankkeessa mahdotonta pyrkiä määrittelemään sellaista yleiseen käyttöön. On myös tunnustettava, että Suomessa on tarve tukea ainakin kaikkia kotimaisia kieliä.

QWERTY-näppäimistön etuna on se, että käytännössä kaikki ovat oppineet käyttämään sitä.

*

fiMUG ry:n kannanotto (28.11.2005)

Kannanotto Kotoistuksen näppäimistökaavioehdotukseen 2005-11-04

fiMUG ry. edustaa Suomen Macintosh-käyttäjiä ja muita Applen tuotteiden käyttäjiä.

Yleistä:

Alt Gr -näppäimen sijaan on käytettävä yleistä ilmaisua, esimerkiksi “Appropriate Modifier Key”, ja erillisessä liitteessä voidaan kuvata yleisimmät soveltuvat näppäimet. Ensisijaisesti on valittava näppäin, joka on olemassa välilyöntinäppäimen molemmin puolin.

Applen järjestelmissä Appropriate Modifier Key on Optio-näppäin ja se sijaitsee molemmin puolin välilyöntinäppäintä, kuten Alt- näppäimet useimmissa näppäimistöissä. Vain oikealla puolella sijaitsevaa Alt Gr -näppäin on Pohjois-eurooppalainen poikkeus ja epäergonominen, ja sen käytöstä olisi hyvä luopua.

Windowsissa ja muutamissa muissa järjestelmissä Alt-näppäimen toiminta vastaa osittain Sunin näppäimistöistä tuttua Compose- näppäintä, mutta tälle toiminnallisuudelle voidaan valita joku muu näppäin tai näppäinyhdistelmä, jonka ei tarvitse sijaita molemmin puolin välilyöntinäppäintä. Tällainen näppäinyhdistelmä voi olla esimerkiksi Alt-Ctrl, joka on tällä hetkellä Alt Gr:ää vastaava näppäinyhdistelmä. Huomattakoon, että näppäilyjärjestyksellä on merkitystä; Alt-Ctrl on eri asia kuin Ctrl-Alt, joka on näppäinoikoteissa yleinen yhdistelmä.

Ctrl-näppäin kuuluu myös Modifier-näppäinten joukkoon. Useissa järjestelmissä on lisäksi erityisiä Modifier-näppäimiä, kuten Windows-näppäin, Applen komento-näppäin (Command) ja Sunin Meta- näppäin, joita käytetään yleisesti näppäinoikoteissä.

Kaavio ei saa olla pakollinen. Sen pitää olla informatiivinen. Eri käyttöjärjestelmissä merkit on totuttu tuottamaan eri tavoin, eikä QWERTY ole ainoa Suomessa käytössä oleva näppäinjärjestys. Tuettava merkkien vähimmäisjoukko sen sijaan pitää olla pakollinen.

Merkkien sijainnista:

Sulkeiden ja viivojen, typografisten lainausmerkkien yms. sijainti näppäimistössä on tärkeä asia tarkkeiden lisäksi.

Muun muassa matematiikassa ja ohjelmoinnissa tarvitaan paljon sulkujen käyttöä, ja niiden käyttö ei tule loppumaan noin vain, koska amerikkalaisessa näppäinjärjestyksessä useimmat niistä ovat mukavasti tyrkyllä. Suomalaisessa näppäinjärjestyksessä on pyrittävä samaan.

Erityisesti sulkujen tuottaminen Alt Gr:ää käyttävissä käyttöjärjestelmissä on ikävää, kun Alt Gr:ää joutuu takomaan samalla kädellä. Applen ratkaisussa vasen käsi voi hoitaa Shiftin ja Option, ja oikea käsi takoo näppäimiä E08 ja E09 ()[]{}. Kuten taulukosta havaitaan, niin tämä toiminnallisuus voidaan hyvin täydentää tähän ehdotukseen. US-näppäimistössä nämä ovat näppäimissä D11 ja D12. Myös @-merkin tuottaminen on hankalaa, ja useissa järjestelmissä on jo mahdollista tuottaa @-merkki yhdistelmällä Alt+E02.

Lisäksi on loogista, että näppäimestä E07 tulee kautta- ja kenoviivat sekä putki, /\|, sillä US-näppäimistössä kaksi viimeksi mainittua on samassa näppäimessä D12. Näppäimessä E07 tosin tulee päällekäisyytenä vastaan aaltosulku {, jos sitä ei siirretä näppäimeen E08. Vertical bar | on sijoitettu ehdotuksessa samaan näppäimeen kuin <> (B01), jolloin mistä saadaan merkit "Less- than equal" ≥ ja "Greater-than equal" ≤? Ne tulevat Applen järjestelmissä Optio-näppäimen kanssa näppäimstä B01 kuten <>, mikä on loogista. US-näppäimistössä nämä merkit ovat näppäimissä B09 ja B10. Myöskään merkkiä ± ei ole mainittu Kotoistuksen näppäimistökaavioehdotuksessa 2005-11-04, joka tulee Applen järjestelmissä loogisesti Optio-+ (E11). Vertailun vuoksi UK- näppäimistössä Vertical Bar -merkki on sijoitettu näppäimeen E01, ja norjalaisessa näppäimeen E12. US-näppäimistössä se on rivinvaihtomerkin yläpuolella olevassa näppäimessä D13.

Ääretön-merkki ∞ puuttuu, joka on Applen näppäimistöjärjestyksessä E05 + Appropriate Modifier Key. Astemerkki ° on Applen näppäimistössä E00 + Shift, ja E10 + Appropriate Modifier Key + Shift on varattu merkille epäsuuri-kuin ≠, jota ei ole mainittu Kotoistuksen näppäimistökaavioehdotuksessa 2005-11-04.

Suosittelemme edellämainittujen merkkien sijoittamista seuraavasti:

E00 + Shift Degree Sign ° (siirto)
E00 + Appropriate Modifier + Shift Half ½ (siirto)

E01 + Appropriate Modifier Copyright © (lisäys)
E01 + Appropriate Modifier + Shift Inverted Exclamation Mark ¡ (lisäys)

E05 + Appropriate Modifier Infinite Mark ∞ (lisäys)

E07 + Appropriate Modifier Backslash \ (siirto)
E07 + Appropriate Modifier + Shift Vertical Bar |

E08 + Appropriate Modifier + Shift aaltosulku { (siirto)
E09 + Appropriate Modifier + Shift aaltosulku } (siirto)

E10 + Appropriate Modifier likimain ≈ (lisäys)
E10 + Appropriate Modifier + Shift Not equal ≠ (lisäys)

E11 + Appropriate Modifier Plus or Minus ± (lisäys)
E11 + Appropriate Modifier + Shift Inverted Question Mark ¿ (lisäys)

B01 + Appropriate Modifier Less-than equal ≤ (lisäys)
B01 + Appropriate Modifier + Shift Greater-than equal ≥ (lisäys)

Muilta osin pidämme uutta näppäimistöehdotusta oikeaan suuntaan menevänä. Näppäimistökaavioehdotukselle kannattaa järjestää vielä laajempi palautekierros, jotta mahdollisimman monenlaisten käyttäjien tarpeet tulisi huomioitua mahdollisimman hyvin.

Tämä kannanotto on julkaistu osoitteessa http://fidisk.fi/wiki/location/Kannanotot/Nappaimistokaavioehdotus2005, ja saatamme tehdä kannanottoon vielä pieniä tarkennuksia ja muutoksia. Osa merkeistä ei näy WWW-sivulla oikein, mutta toivottavasti tämä sähköpostiviesti tulee perille oikein.

Täydennys (eri viestissä):

Painotan vielä, että koska näppäimistökaavioehdotuksessa ei määritellä monien muidenkaan matemaattisten ja tieteellisten merkkien sijoittelua, niin kaavioehdotuksessa voitaisiin jättää toistaiseksi kokonaan rauhaan edellämainitut merkit, erityisesti sulut, kauttaviivat jne. merkit, jotka eivät ole suomen kielen jne. kirjoittamisen kannalta ollenkaan oleellisia, mutta muuten ovat sitäkin tärkeämpiä.

Ystävällisin terveisin,
Mirko Nieminen
puheenjohtaja
fiMUG ry, Helsinki

Sihteerin pikavastaus (28.11.2005):  Kiitos kommentistanne. Työryhmä vastaa siihen myös verkkosivuillamme, mutta väliaikatietona:  Päädyimme nyt käyttämään Microsoft-terminologiaa, koska tässä vaiheessa on hyvinkin realistisena tavoitteena saada aikaan heidän pikainen toteutuksensa. Varsinaisessa standarditekstissä on soveliasta käyttää kuvaukseen kv. standardin tasostruktuuria.

Sihteerin vastaukseen sisältyi myös edellä Vitikaiselle esitetty maininta Apple-yhteydestä, ja myös työryhmän vastaus fiMUG ry:lle on sama kuin Vitikaiselle annettu.

5.1.2006