MAIDEN JA ALUEIDEN NIMIIN KOHDISTUVAT KANNANOTOT JA VASTAUKSET

Kannanotot esitetään saapumisjärjestyksessä. Työryhmä on käsitellyt kaikki kommentit ja antaa niihin oheiset vastaukset. Tällä kannanottokierrokselta vahvistamatta jääneet kaksi maan nimeä alistetaan uudelle kannanottokierrokselle yhdessä eräiden uusien maiden ja alueiden nimien kanssa.

Kannanottoja on saatu Suomen Journalistiliiton Pekka Laineelta, STT:stä, Käännöstoimisto PasaNetiltä ja Liisa Salolta Euroopan komission suomen kieliosastolta. Nämä kannanotot kohdistuvat sekä kielten että maiden ja alueiden nimiin, joten ne esitetään molemmissa kohdissa [siten, että hakasuluissa ovat tässä ne kommentit, jotka eivät kohdistu maiden ja alueiden nimiin, ja joihin on vastattu erikseen].

*

Pekka Laineen kannanotto (5.9.2005):

Vastauksena kannaottovetoomukseen seuraavaa:

Pääosin tällä hetkellä esitettävät muotoilut ovat tavallisen journalistin näkökulmasta asiallisia. Hienosäätöön liittyvään keskusteluun osallistuminen vaatisi kieli- tai maantieteilijän pätevyyksiä.

[Kahteen asiaryhmään haluan kuitenkin puuttua:
Kannatan ehdottomasti muutettua muotoilua norjan nykykielistä (nob ja nno) puhuttessa. Norja on norjaa ja tarvittaessa sulkutermillä (bokmål, nynorsk) tärmentäen täydennettävissä.
Päinvastaisella kannalla olen saamen kielten (sma, smj, smn, sms) kohdalla. Minusta saamen kielen tarkempi määrittely, jos se on tarpeen, esim. journalistisessa tekstissä on luontevaa tehdä käyttämällä termejä eteläsaame, luulajansaame, inarinsaame ja koltansaame.]

Ystävällisin terveisin
Pekka Laine, puheenjohtaja
Suomen Journalistiliitto

Työryhmän vastaus:  Kielten nimiä koskeviin kommentteihin on vastattu erikseen.

*

Suomen Tietotoimiston kannanotto (7.9.2005):

Muutama kommentti maiden ja kielten nimiin:

Käytämme Vatikaania. Se on vakiintunut ja lyhyempi kuin Vatikaanivaltio.

Käytämme Britanniaa. Tämä muoto on vakiintunut uutiskieleen.

[Punjabi. Ei syytä muuttaa u:ta a:ksi, koska maakuntakin on Punjab.]

[Pashtu (hattuässää meillä ei käytössä, korvaamme sh:lla, kuten nimessä Tshekki).]

[Singali on myös vakiintunut.]

Terveisin,
Meiju Malmberg
kielenhuoltaja ja ulkomaantoimituksen esimies
Suomen Tietotoimisto

Työryhmän vastaus:  Vatikaanin ja Britannian osalta pyydetään vielä muita kannanottoja.

Hattuässän ja yleensäkin hattutarkkeen käytön välttämistä ei voida pitää suositeltavana, eikä jatkossa edes ymmärrettävänä. Sen tuottaminen tietojärjestelmissä näet helpottuu merkittävästi sekä kansallisesti että kansainvälisesti samaan aikaan kuin näitä suosituksia toteutetaan niissä.

*

Käännöstoimisto PasaNetin kannanotto (15.9.2005):

Tässä käännöstoimisto PasaNetin osalta muutama yleinen kannanotto maiden ja kielten nimiehdotuksista:

Maiden ja kielten nimet tuottavat usein meille päänvaivaa, kun lokalisoidessa joudumme kääntämään maiden ja kielten nimien luetteloita. Kaikki käännösohjelmat eivät tue suoraan tai välillisesti erikoismerkkejä. Usein kääntäjän käyttämä erikoismerkki näkyy käännöksessä epämääräisenä roskamerkkinä, tai käännösohjelma ei ota merkkiä edes vastaan. Lisäksi, jos merkkiä ei saa suoraan näppäimistöstä, monet jättävät käyttämättä oikeaa erikoismerkkiä ja korvaavat esimerkiksi hattu-s:n sh:lla tai pelkällä s-kirjaimella. Tästä syntyy kirjavuutta ja epätietoisuutta oikeasta merkitsemistavasta.

Vaikka tšekki-kirjoitusasu taisikin olla jo loppuun käsitelty, nimenomaan se on tyypillinen hankaluuksia aiheuttava tapaus. Ulkomaisten asiakkaidemme käännösohjelmat eivät tunnista hattu-s:ää, ja asiakkaat kyselevät, miten se olisi paras korvata. Esimerkiksi Ylesradio tuntuu ainakin teksti-tv:ssä käyttävän hatutonta ts-muotoa.

Näistä syistä toimistomme lokalisointikoordinaattorit eivät kannata niitä nimivaihtoehtoja, joihin on ehdotettu seuraavia erikoismerkkejä: hatut, å tai suora viiva tai aaltoviiva kirjaimen päällä.

Ystävällisin terveisin
Lotta Aittanen, Finnish Language Specialist
PasaNet Oy

Työryhmän vastaus:  Hattuässän ja yleensäkin hattutarkkeen käytön välttämistä ei voida pitää suositeltavana, eikä jatkossa edes ymmärrettävänä. Sen tuottaminen tietojärjestelmissä näet helpottuu merkittävästi sekä kansallisesti että kansainvälisesti samaan aikaan kuin näitä suosituksia toteutetaan niissä. Sama pätee myös muihin tarkkeellisiin kirjaimiin.

*

Liisa Salon kannanotto (15.9.2005):

Olen Euroopan komission suomen kieliosaston kielikoordinaattori, ja työhöni kuuluu seurata suomen kielen kehitystä.
En ole nimien asiantuntija enkä tunne paljon kielten tai maiden nimiä. Päinvastoin käännymme Kotuksen paikannimiasiantuntijoiden puoleen. Tunnen kuitenkin joitakin antamistasi esimerkeistä, ja sanon mielelläni hieman yleisemmän mielipiteen.

Jos haluamme kirjoittaa suomeksi, on minusta parempi välttää sitaattilainoja ja transkriboida nimet sellaiseen muotoon, että suomalaisen on helppo sekä kirjoittaa että lukea sanat (mielellään siten kuin ne alkukielessä lausutaan). Lisäksi on ikävää, jos käytetään rinnakkain erilaisia systeemejä.

Toisin sanoen hattuässä on minusta vieraampi kuin sh (tai pelkkä s). Melläkin on kyllä sääntönä "Tsekki" hattuässällä, mutta se ei ole mielestäni välttämättä paras ratkaisu. Tyhmemmät joutuvat heti etsimään tietokoneestaan kyseistä merkkiä…

[Samoin kirjoittaisin mielelläni j eikä y, jos se lausutaan j. Gujaratista en olisi tiennyt, että se lausutaan gudsharati (jota emme pysty kuitenkaan kirjoittamaan niin, ettö osoittaisimme soinnillisen suhuäänteen).]

[Kirjoittaisin edelleen "ketsua" tai "ketshua", sillä sen olen nähnyt, kun olen opiskellut espanjaa.]

Terveisiä
Liisa Salo, Kielikoordinaattori
Suomen kieliosasto, Käännöstoimen pääosasto, Euroopan komissio

Työryhmän vastaus: Hattuässän ja yleensäkin hattutarkkeen käytön välttämistä ei voida pitää suositeltavana, eikä jatkossa edes ymmärrettävänä. Sen tuottaminen tietojärjestelmissä näet helpottuu merkittävästi sekä kansallisesti että kansainvälisesti samaan aikaan kuin näitä suosituksia toteutetaan niissä.

12.1.2006